Maastrichtin sopimus

Tässä artikkelissa tutkimme ja analysoimme Maastrichtin sopimus:tä perusteellisesti. Sen historiasta sen vaikutuksiin nyky-yhteiskuntaan sukeltaamme kaikkiin asiaan liittyviin näkökohtiin. Monipuolisella lähestymistavalla käsittelemme kaikkea historiallisesta ja kulttuurisesta näkökulmasta nykyajan keskusteluihin ja tulevaisuuden ennusteisiin. Maastrichtin sopimus on aihe, joka on herättänyt monien huomion ja herättänyt keskustelua ja pohdiskelua eri aloilla. Liity kanssamme tälle Maastrichtin sopimus:n löytämisen ja ymmärtämisen matkalle.

Maastrichtin sopimus
Sopimus Euroopan unionista
Maastrichtin sopimus.
Maastrichtin sopimus.
Allekirjoitettu 7. helmikuuta 1992
Allekirjoituspaikka Maastricht, Alankomaat
Voimaantulopäivä 1. maaliskuuta 1993
Osapuolet
Allekirjoittajat EU:n jäsenvaltiot
Osa artikkelisarjaa
Euroopan unionin politiikka
Euroopan lippu
Euroopan unioni 1992/1993

Maastrichtin sopimus (virallisemmin Sopimus Euroopan unionista, SEU) on perussopimus, joka perusti Euroopan unionin ja loi talous- ja rahaliiton. Sopimus allekirjoitettiin 7. helmikuuta 1992 Maastrichtissa, Alankomaissa, Euroopan yhteisön jäsenien kesken. Sopimus astui voimaan 1. marraskuuta 1993. Se syntyi talous- ja rahaliittoa ja poliittista yhteistyötä koskevien erillisten neuvottelujen tuloksena.

Sopimus johti Euroopan unionin syntyyn, euron luomiseen, ja siinä esiteltiin kolme peruspilaria: yhteisö, yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka ja yhteistyö oikeus- ja sisäasioissa.

Johdanto

Vuoden 1992 allekirjoituksen jälkeen seurasi ratifiointiprosessi, jossa sopimus kohtasi joissakin maissa vastustusta. Ranskan kansanäänestyksessä sopimus sai vain niukan enemmistön, 51,05 prosentin, tuen, Tanskassa sopimus hyväksyttiin vasta toisessa kansanäänestyksessä ja Britanniassa ratifioinnista vastannut parlamentti oli vähällä estää sopimuksen voimaantulon. Sopimus tuli kuitenkin voimaan marraskuussa 1993.

Maastrichtin sopimus sisältää sekä muutoksia aiempiin EY- ja Euratom-sopimuksiin että Euroopan unionin perustamissopimuksen. Sitä voidaan pitää askeleena kohti koko Euroopan laajuista perustuslakia, johon kuuluvat kaikki EY:n ja EU:n sopimukset.

Maastrichtin sopimuksella perustettu Euroopan unioni ei siis korvaa Euroopan yhteisöjä (EY), vaan tuo ne saman katon alle uusien poliittisten ynnä muiden yhteistyömuotojen kanssa. Tässä yhteydessä puhutaan Euroopan unionin "kolmesta pilarista":

Sopimuksen sisältö

Talous- ja rahaliitto

Sopimuksen keskeisintä sisältöä on Euroopan talous- ja rahaliiton perustaminen kolmessa vaiheessa. Sopimustekstin mukaan EU:ssa otetaan käyttöön yhteinen valuutta (euro) aikaisintaan 1. tammikuuta 1997 tai viimeistään 1. tammikuuta 1999. Rahaliittoon osallistuvan valtion on täytettävä ns. lähentymiskriteerit, joiden tarkoituksena on varmistaa rahaliiton vakaus.

Kun sopimus tuli voimaan, alkoi myös automaattinen prosessi, jossa kaikki ministerineuvoston päättämien kriteerien rajoissa pysyneet valtiot liittyvät yhteisvaluuttaan. Britannia ja Tanska pidättivät itsellään oikeuden jättäytyä yhteisvaluutan ulkopuolelle.

Yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka

Euroopan unionin yhteistyöelimet päättävät unionin linjasta yhteisessä ulko- ja turvallisuuspolitiikassa. Vaikka ulko- ja turvallisuuspoliittinen yhteistyö on yksi EU:n peruspilareita, säilyy lopullinen päätäntävalta kansallisvaltioilla. Lisäksi suurin osa päätöksistä tulee tehdä yksimielisesti.

Unionin kansalaisuus

Maastrichtin sopimuksen myötä tuli käyttöön myös käsite "unionin kansalaisuus". Unionin kansalaisuus ei rajoita tai korvaa vaan laajentaa perinteistä valtionkansalaisuutta. Unionin kansalaisia ovat kaikki EU:n jäsenvaltioiden kansalaiset. EU-kansalaisilla on muun muassa oikeus oleskella kaikkialla unionin alueella, aktiivinen ja passiivinen kunnallisvaalioikeus sekä oikeus osallistua Euroopan parlamentin valintaan kaikkialla EU:ssa.

Demokratisointi

Yksi tärkeistä muutoksista oli yhteispäätösmenettelyn käyttöönotto. Euroopan parlamentti pääsi näin tiettyjen asioiden käsittelyssä samalle tasolle ministerineuvoston kanssa. Lisäksi päätettiin alueiden komitean perustamisesta. Komitean tehtävänä on varmistaa, että eri alueet, esimerkiksi Suomen maakunnat, saavat tasapuolisesti huomiota.

Oikeus- ja sisäasiat

Lisäksi sopimuksessa päätettiin tehostaa yhteistyötä oikeus- ja sisäasioissa. Kuten toisessa pilarissakin (yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka), pysyi käytäntönä suurelta osin yksimielisyyden vaatimus. EU:n alueen poliisiyhteistyötä vahvistamaan perustettiin Euroopan poliisiviranomainen, Europol.

Ratifiointi

Kolmessa jäsenmaassa; Tanskassa, Ranskassa ja Irlannissa, sopimuksesta järjestettiin kansanäänestys. Tanskassa äänestäjät hylkäsivät sopimuksen 2. kesäkuuta 1992 järjestetyssä kansanäänestyksessä vain 50 000 äänen erolla. Ranskassa sopimuksen kannattajat voittivat vain 51,05 %:lla annetuista äänistä. Irlannissa äänestäneistä 69 % kannatti sopimusta.

Tanskalaiset hyväksyivät sopimuksen 18. toukokuuta 1993 järjestetyssä toisessa kansanäänestyksessä maan saatua sopimukseen poikkeumia, erityisesti rahaliittoa ja puolustusta koskevissa asioissa.

Valtio/järjestö Allekirjoitettu Ratifioitu Talletettu Status

Myöhempi kehitys

EU-sopimusta kehitettiin myöhemmin muun muassa vuoden 1997 Amsterdamin sopimuksella. Yhteispäätösmenettelyä vahvistettiin ja laajennettiin, ja näin korostettiin Euroopan parlamentin asemaa päätöksenteossa.

Vuoden 1998 aikana tapahtumien kulku lähti etenemään siihen suuntaan, että yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan syventäminen Amsterdamin sopimukseen kirjatusta tasosta alkoi toteutua jo ennen sopimuksen voimaanastumista keväällä 1999. Nopean etenemisen taustalla oli Jugoslavian hajoamiseen liittynyt Kosovon sota.

Keväällä 1999 Saksan puheenjohtajuuskaudella EU:n turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa ryhdyttiin valmistelemaan vahvasti Amsterdamin sopimuksesta poikkeavalta pohjalta (mm. EU:lle päätettiin luoda kriisinhallintajoukot sekä tätä tukeva päätöksenteko- ja suunnittelujärjestelmä).

Suomen asema

Suomi hyväksyi Maastrichtin sopimuksen vuoden 1995 liittymissopimuksessaan.

Lähteet

  1. Satuli, Heli: EU-perusteos. 2. painos. Helsinki: Eurooppatiedotus, 2020. ISBN 978-952-281-621-4. Teoksen verkkoversio.
  2. a b c d e f g h i j k l m n Maastrichtfördraget om Europeiska unionen 10.7.2007. SCADPlus. Arkistoitu 19.12.2008. Viitattu 28.9.2008.
  3. a b c d e f g h i j k l m n Ratification Details Europeiska unionens råd. englanniksi
  4. a b c d e f Hard-won ratification European NAvigator. Viitattu 3.10.2008. englanniksi
  5. Loi du 26 novembre 1992 portant approbation du Traité sur l'Union européenne, des 17 Protocoles et de l'Acte final avec 33 Déclarations, faits à Maastricht le 7 février 1992 26.11.1992. refLex. Viitattu 4.10.2008. franska
  6. OPENINGSVERGADERING van donderdag 22 oktober 1992 (PDF) 22.10.1992. Bryssels förenta församling. Arkistoitu 29.2.2004. Viitattu 28.9.2008. nederländska
  7. 6e vergadering (PDF) 22.10.1992. Flamländska parlamentet. Viitattu 28.9.2008. nederländska
  8. Conseil de la Communaute Francaise (PDF) 20.10.1992. Franskspråkiga parlamentet. Viitattu 28.9.2008. ranskaksi
  9. Parlament der Deutschsprachigen Gemeinschaft (PDF) 23.11.1992. Tyskspråkiga parlamentet. Arkistoitu 19.1.2012. Viitattu 28.9.2008. tyska
  10. Lov om Danmarks tiltrædelse af Edinburgh-Afgørelsen og Maastricht-Traktaten 9.6.1993. retsinformation.dk. Viitattu 4.10.2008. danska
  11. a b c d Folkomröstningar 7.2.2008. EU-upplysningen. Arkistoitu 21.10.2007. Viitattu 26.9.2008.
  12. Forslag til lov om Danmarks tiltrædelse af Edinburgh-afgørelsen og Maastricht-traktaten 30.3.1993. Folketinget. Viitattu 26.9.2008. danska
  13. Loi n°92-1017 du 24 septembre 1992 autorisant la ratification du Traité sur l'Union européenne 24.9.1992. Legifrance. Viitattu 26.9.2008. ranskaksi
  14. Νόμος 2077 Δημοσιεύθηκε στο ΦΕΚ Α 136/07.08.1992 7.8.1992. Εθνικό Τυπογραφείο. Viitattu 4.10.2008. grekiska
  15. EUROPEAN COMMUNITIES (AMENDMENT) ACT, 1992 11.11.1992. Oireachtas. Arkistoitu 18.10.2011. Viitattu 4.10.2008. englanniksi
  16. European Communities (Amendment) Bill, 1992: Committee and Final Stages 4.11.1992. Oireachtas. Viitattu 11.10.2008. englanniksi
  17. European Communities (Amendment) Bill, 1992: Second and Subsequent Stages 5.11.1992. Oireachtas. Arkistoitu 6.1.2012. Viitattu 11.10.2008. englanniksi
  18. LEGGE 3 novembre 1992, n. 454 24.11.1992. Gazzetta Ufficiale. Viitattu 4.10.2008. italienska
  19. Italy Ratifies Europe Treaty 30.10.1992. The New York Times. Viitattu 11.12.2008. englanniksi
  20. Italy's Senate Ratifies Treaty 18.9.1992. The New York Times. Viitattu 11.12.2008. englanniksi
  21. Traité de Maastricht sur l'Union Européenne 27.7.1992. Legilux. Arkistoitu 6.9.2011. Viitattu 3.10.2008. ranskaksi
  22. Projet de loi 3601 portant approbation du Traité sur l'Union européenne et de l'Acte final, signés à Maastricht, le 7 février 1992 2.7.1992. Luxemburgs deputeradekammare. Viitattu 27.9.2008. ranskaksi
  23. 22ste vergadering (Donderdag 12 november 1992) (PDF) 12.11.1992. Nederländernas representanthus. Arkistoitu 11.1.2012. Viitattu 12.12.2008. nederländska
  24. 10de vergadering (Dinsdag 15 december 1992) (PDF) 15.12.1992. Nederländernas senat. Arkistoitu 11.1.2012. Viitattu 12.12.2008. nederländska
  25. a b Proposta de Resolução 11/VI 30.12.1992. Portugals parlament. Viitattu 19.5.2008. portugisiska
  26. a b Diario de sesiones del congreso de los diputados (celebrada el jueves, 29 de octubre de 1992) (PDF) 29.10.1992. Spaniens deputeradekongress. Viitattu 12.12.2008. spanska
  27. Diario de sesiones del senado (celebrada el miércoles, 25 de noviembre de 1992) (PDF) 25.11.1992. Spaniens senat. Viitattu 12.12.2008. spanska
  28. European Communities (Amendment) Act 1993 (c. 32) 20.7.1993. Office of Public Sector Information. Viitattu 3.10.2008. englanniksi
  29. Gesetz zum Vertrag vom 7. Februar 1992 über die Europäische Union 28.12.1992. Bundesministerium der Justiz. Viitattu 4.10.2008. tyska
  30. 126. Sitzung (PDF) 2.12.1992. Tysklands förbundsdag. Viitattu 28.9.2008. tyska
  31. 650. Sitzung (PDF) 18.12.1992. Tysklands förbundsråd. Viitattu 28.9.2008. tyska

Aiheesta muualla