Schengenin sopimus

Tämä artikkeli käsittelee aihetta Schengenin sopimus, joka on herättänyt suurta kiinnostusta nyky-yhteiskunnassa. Schengenin sopimus on aihe, josta on viime aikoina puhuttu paljon ja joka on synnyttänyt ristiriitaisia ​​mielipiteitä ja keskusteluja eri alueilla. Schengenin sopimus:n merkitys on kiistaton, sillä se vaikuttaa jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin politiikasta kulttuuriin ja talouteen. Tämän artikkelin aikana analysoidaan erilaisia ​​näkökulmia Schengenin sopimus:een, tavoitteena tarjota kattava ja rikastuttava näkemys tästä ajankohtaisesta aiheesta.

Schengenin sopimus
Allekirjoitettu 14. kesäkuuta 1985
Allekirjoituspaikka Schengen, Luxemburg
Voimaantulopäivä 26. maaliskuuta 1995
Osapuolet
Alkuperäiset allekirjoittajat
Allekirjoittajat
Osa artikkelisarjaa
Euroopan unionin politiikka
Euroopan lippu
Schengenin sopimus
  Schengenin sopimuksessa olevat EU-jäsenvaltiot
  Schengenin sopimuksessa olevat muut kuin EU-jäsenvaltiot
  Liittyvät myöhemmin
  Sopimuksen ulkopuolella

Schengenin sopimus säätelee ihmisten liikkuvuutta rajojen yli sopijamaiden välillä. Sopimukseen kuuluu 27 eurooppalaista maata: Norja, Islanti, Sveitsi, Liechtenstein ja kaikki Euroopan unionin maat Romaniaa, Bulgariaa, Kyprosta ja Irlantia lukuun ottamatta.

Sopimusta soveltavat valtiot muodostavat niin sanotun Schengen-alueen, jolla on yhteinen rajavalvonta ja jonka sisällä ihmisten liikkuminen tapahtuu ilman järjestelmällisiä tarkastuksia. Näiden valtioiden myöntämät viisumit ovat voimassa koko Schengen-alueella. Amsterdamin sopimuksen lisäpöytäkirjan myötä Schengenin sopimuksesta on tullut osa Euroopan unionin sopimuskokonaisuutta.lähde?

Matkustaminen Schengen-alueella

Vaikka matkustusasiakirjoja ei tarkistetakaan rajoilla, Schengen-alueella matkustavien on pidettävä mukanaan ne matkustusasiakirjat, joita kukin Schengen-maa vaatii, ja tarvittaessa matkustajan on kyettävä todistamaan henkilöllisyytensä ja kansalaisuutensa viranomaisille. Lisäksi esimerkiksi lentoliikenteen turvallisuusmääräykset edellyttävät, että lentoyhtiöiden tulee tarkastaa matkustajien henkilöllisyys.lähde?

Valtiot voivat palauttaa rajatarkastukset tilapäisesti, jos yleinen järjestys tai kansallinen turvallisuus sitä edellyttävät. Näin teki esimerkiksi Suomi kesällä 2005 yleisurheilun maailmanmestaruuskilpailujen aikana.lähde?

SIS eli Schengen Information System

Rajamuodollisuuksien sijaan viranomaisvalvonnan tukena on tietojärjestelmä (SIS), johon tallennetaan tietoja varastetuista tavaroista, etsintäkuulutetuista henkilöistä ja kadonneista henkilötodistuksista. Tietojärjestelmää käyttävät sopijamaiden poliisit, rajavartijat, pakolaisviranomaiset ja tulliviranomaiset. Lisäksi Irlannilla ja Yhdistyneellä kuningaskunnalla on pääsy järjestelmään.lähde?

Tietojen laajamittaisesta vaihdosta sovittiin 27. toukokuuta 2005 aluksi seitsemän maan kesken. Sopimusneuvottelut alkoivat vuoden 2004 Madridin pommi-iskujen jälkeen. Kesäkuussa 2007 asiaa koskevasta niin sanotusta Prümin sopimuksesta tuli EU-säännös Schengenin jäsenmaissa.lähde?

Sopijamaat

Sopimuksen allekirjoittaneet maat

Sopimuksen allekirjoitti viisi Euroopan valtiota, Alankomaat, Belgia, Luxemburg, Ranska ja Saksa 14. kesäkuuta 1985 Luxemburgissa Schengenin pikkukaupungissa, Ranskan ja Saksan rajojen tuntumassa. Tarkemmin sopimuksen soveltamisen yksityiskohdista ja takeista sovittiin 19. kesäkuuta 1990 ja sopimusta alettiin soveltaa vasta vuonna 1995.lähde?

Allekirjoittaneet

Valtio Allekirjoitti sopimuksen (vuosi) Ratifioi sopimuksen (vuosi)
 Alankomaat
 Belgia
 Luxemburg
 Länsi-Saksa
 Ranska
1985 1995
 Italia 1990 1997
 Espanja
 Portugali
1992 1995
 Itävalta 1995 1997
 Kreikka 1992 2000
 Islanti
 Norja
 Ruotsi
 Suomi
 Tanska
1996 2001
 Latvia
 Liettua
 Malta
 Puola
 Slovakia
 Slovenia
 Tšekki
 Unkari
 Viro
2004 2007
 Sveitsi 2004 2008
 Liechtenstein 2008 2011
 Kroatia 2011 2023


Kroatia Lisäksi Monaco, San Marino ja Vatikaani ovat Schengenin alueen sisällä eivätkä ylläpidä rajamuodollisuuksia, vaikka eivät olekaan allekirjoittaneet sopimusta. Näillä mailla on kahdenkeskiset sopimukset rajanaapuriensa kanssa, jotka ovat Schengenin sopimusmaita. Itävalta on ilmoittanut irtautuneensa väliaikaisesti Schengenin sopimuksesta Euroopan unionia koettelevan siirtolaiskriisin vuoksi.

Lähteet

  1. EU-kansalaisten matkustusasiakirjat Sinun Eurooppasi – Kansalaiset. Viitattu 14.10.2018.
  2. Tullialueet Tulli. Viitattu 14.10.2018.
  3. Ministeri Rajamäki 8.5.2006 (Arkistoitu – Internet Archive)
  4. Sveitsi liittyy Schengen-alueeseen (Arkistoitu – Internet Archive) Sisäasiainministeriö
  5. Itävalta irtaantui "väliaikaisesti" Schengenin sopimuksesta Talouselämä. Viitattu 18.1.2016.

Aiheesta muualla