Taiwanin kieli
Nykymaailmassa Taiwanin kieli:stä on tullut monia ihmisiä kiinnostava aihe. Alan tiedemiehistä ja asiantuntijoista suureen yleisöön Taiwanin kieli on kiinnittänyt monien huomion sen merkityksen ja vaikutuksen vuoksi. Tämän ilmiön ymmärtämiseksi paremmin on tärkeää tutkia asiasta olemassa olevia erilaisia näkökulmia ja mielipiteitä. Tässä artikkelissa perehdymme Taiwanin kieli:n kiehtovaan maailmaan, analysoimme sen merkitystä, sen kehitystä ajan myötä ja sen vaikutusta jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin. Sen alkuperästä sen nykypäivän merkitykseen saamme selville, kuinka Taiwanin kieli on jättänyt jälkensä maailmaan ja on edelleen keskustelun ja analyysin aihe tänään.
| Taiwanin kieli | |
|---|---|
.svg) Taiwanin kieltä kotona käyttävien suhteellinen osuus eri alueilla Taiwanissa: tummemman vihreillä alueilla enemmän ja vaaleammilla alueilla vähemmän. |
|
| Oma nimi |
台灣話, Tâi-oân-oē |
| Muu nimi | hokkien |
| Tiedot | |
| Alue |
 Taiwan |
| Virallinen kieli |
Taiwan (kansalliskieli) |
| Puhujia | 15 miljoonaa |
| Kirjaimisto | latinalainen (Pe̍h-ōe-jī) ja kiinalaiset kirjoitusmerkit |
| Kielitieteellinen luokitus | |
| Kielikunta | sinotiibetiläiset kielet |
| Kieliryhmä |
siniittiset kielet min-kiina minnan |
| Kielikoodit | |
| ISO 639-1 | zh |
| ISO 639-2 | chi (B), zho (T) |
| ISO 639-3 | nan |
Taiwanin kieli (kiin.: 台灣話, 台語; pinyin: Táiwānhuà, Táiyǔ; Pe̍h-ōe-jī: Tâi-oân-oē, Tâi-gí) eli hokkien on siniittinen kieli, jota puhutaan Taiwanissa. Se luokitellaan eteläisiin min-murteisiin eli minnan-kiinaan. Kielellä on noin 15 miljoonaa puhujaa Taiwanissa. Vuonna 2010 tehdyn väestölaskennan mukaan 81,9 prosenttia maan väestöstä osasi hokkienin kieltä.
Taiwanin valtio on määritellyt kielen kansalliseksi kieleksi.
Kieltä kirjoitetaan latinalaisin aakkosin pe̍h-ōe-jī- tai tâi-lô-järjestelmällä tai kiinalaisin merkein. Aiemmin Japanin vallan aikana on myös käytetty katakanaa. Raamattu on käännetty kokonaisuudessaan hokkieniksi vuonna 1933 ja uusi käännös julkaistiin vuonna 2021.
Fonologia
Konsonantit
| Bilabiaali | Alveolaari | Alveopalataali | Velaari | Glottaali | ||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Nasaali | m | n | ŋ | |||
| Klusiili | tav. | p | b | t | k | g | ʔ | |
| asp. | pʰ | tʰ | kʰ | |||
| Affrikaatta | tav. | t͡s | d͡z | t͡ɕ | d͡ʑ | |||
| asp. | t͡sʰ | t͡ɕʰ | ||||
| Frikatiivi | s | ɕ | h | |||
| Likvida | l ~ r | |||||
Vokaalit
| Etinen | Keskinen | Takainen | |
|---|---|---|---|
| Suppea | i | u | |
| Puolisuppea | e | ə | o |
| Puoliavoin | ɔ | ||
| Avoin | a |
Tooneja on kahdeksan. Kaikki muut vokaalit lukuun ottamatta ja voivat esiintyä myös nasaalisina.
Sanasto
| 1 | 2 | 3 | 4 | 5 | 6 | 7 | 8 | 9 | 10 |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| it | jī | sam | sù | ngóo | lio̍k | tshit | pat | kiú | si̍p |
| 一 | 二 | 三 | 四 | 五 | 六 | 七 | 八 | 九 | 十 |
Lähteet
- ↑ Glottolog 4.4 - Taibei Hokkien glottolog.org. Viitattu 15.11.2021.
- ↑ Otto Zwartjes, Ramón Arzápalo Marín, Thomas Cedric Smith-Stark: Lingüística Misionera IV. John Benjamins Publishing, 2009. ISBN 978-90-272-4605-9. Teoksen verkkoversio (viitattu 15.11.2021). (englanniksi)
- ↑ Taiwanese Hokkien (Tâi-Gí） OFTaiwan. 1.5.2020. Viitattu 15.11.2021. (englanniksi)
- ↑ National languages development act passed by Legislature Taiwan Today. 26.12.2018. Viitattu 15.11.2021. (englanniksi)
- ↑ ScriptSource - Min Nan Chinese written with Katakana script scriptsource.org. Viitattu 15.11.2021.
- ↑ 本土聖經 biblesociety-tw.org.
- ↑ 台語聖經 biblesociety-tw.org.
- ↑ 台語聖經
- ↑ a b Jordan: Pronouncing Romanized Taiwanese Hokkien pages.ucsd.edu. Viitattu 12.2.2022.
- ↑ The Sound of the Taiwanese Hokkien language (UDHR, Numbers, Greetings, Words & Sample Text) 14.8.2021. ILoveLanguages!. Viitattu 15.11.2021. (englanniksi)
