Fidžin kieli

Nykymaailmassa Fidžin kieli on ajankohtainen aihe, joka herättää monien ihmisten kiinnostuksen eri aloilla. Politiikasta tieteeseen, kulttuuriin ja teknologiaan Fidžin kieli on noussut jatkuvan keskustelun aiheeksi, joka synnyttää ristiriitaisia ​​mielipiteitä ja intohimoista keskustelua. Kautta historian Fidžin kieli on ollut useiden tutkimusten, tutkimusten ja analyysien kohteena, joissa on yritetty selvittää sen monimutkaisuutta ja sen vaikutuksia yhteiskuntaan. Tässä artikkelissa tutkimme erilaisia ​​näkökulmia Fidžin kieli:stä ja sen vaikutuksista nykymaailmaan.

Fidži
Oma nimi Na vosa vaka-Viti
Tiedot
Alue  Fidži
Virallinen kieli  Fidži
Puhujia 337 320 (äidinkielenä)
Sija ei sadan suurimman joukossa
Kirjaimisto latinalainen
Kielitieteellinen luokitus
Kielikunta austronesialaiset kielet
Kieliryhmä malaijilais-polynesialaiset kielet
oseanialaiset kielet
Kielikoodit
ISO 639-1 fj
ISO 639-2 fij
ISO 639-3 fij
Puhuttua fidžiä

Fidžin kieli on austronesialainen kieli, jota puhutaan pääasiassa Fidžin saarivaltiossa. Nykyinen yleiskieli perustuu Baun murteeseen. Fidžiä puhui vuonna 1996 äidinkielenään 337 320 ihmistä. Toisena kielenä sitä ilmoitti vuonna 1991 puhuvansa 320 000 fidžiläistä. Kielen ei katsota olevan uhanalainen. Lukutaitoisten osuus on hyvä, ja fidžiä käytetään muun muassa tiedotusvälineiden kielenä.

Fonologia

Fidžin konsonanteissa on verrattain paljon sellaisia äänteitä, jotka esiintyvät vain tietyissä murteissa (esim. ja ) ja lainasanoissa (esim. ja ). Tällaiset äänteet on merkitty sulkeisiin. Yhteensä konsonantteja on 16.

Labiaalinen Alveolaarinen Palataalinen Velaarinen
Nasaali m n ŋ
Klusiili Soinniton (p) t k
Prenasaalinen ᵐb ⁿd ⁿɡ
Frikatiivi Soinniton (f) s (x)
Soinnillinen β ð
Tremulantti Tavallinen r
Prenasaalinen ᶯɖʳ
Approksimantti w l j (h)

Vokaaleja on viisi. Kaikki voivat esiintyä pitkinä ja lyhyinä. Pitkiä vokaaleja ei oppi- ja sanakirjoja lukuun ottamatta ole tapana merkitä.

Etu Keski Taka
Suppea i u
Puoliavoin e o
Avoin a

Fidžin kieli käyttää latinalaista kirjaimistoa. Sen aakkoset ovat:

A B C D E F G I J K L M N O P Q R S T U V W Y
a b c d e f g i j k l m n o p q r s t u v w y.
  • b =
  • c =
  • d = (di = )
  • f =
  • g =
  • h = ~
  • j = ~
  • k =
  • l =
  • m =
  • n = nr =
  • p =
  • q =
  • r =
  • s =
  • t = (ti = )
  • v =
  • w =
  • y =

Huomioitavaa on siis, että kirjainyhdistelmä /ti/ tuottaa äänteen .

Sanajärjestys

Fidžin kielen lauseissa verbi, eli predikaatti tulee ensiksi, sitten tulee objekti ja sitten subjekti.

Muuta kielioppia

Fidžin kielessä substantiivien edessä on yleensä liite a. Samalla liitteellä voidaan tosin kuvata myös imperfektimuotoa.

Kansalliskieli-väittely

Fidžillä käydään kiivasta keskustelua valtion virallisista kielistä. Tämän hetkinen perustuslaki tunnustaa virallisiksi kieliksi englannin, fidžin ja fidžinhindin (myös nimellä hindustani). Väittely kulminoituu kysymykseen siitä, pitäisikö kaikkien virallisten kielten olla pakollisia oppiaineita koulussa. Myös etnisten fidžiläisten ja intialaista alkuperää olevien Fidžin intialaisten välit ovat pitkään olleet huonot.

Murteet

Lähde:

Lähteet

  1. ↑ a b c Ager, Simon: Fijian language 2020. Omniglot. Viitattu 1.1.2020.
  2. ↑ Fijian Ethnologue. Viitattu 3.7.2018. (englanniksi)
  3. ↑ a b Glottolog 4.2.1 - Fijian glottolog.org. Viitattu 14.6.2020.
  4. ↑ Fijian language Encyclopedia Britannica. Viitattu 14.6.2020. (englanniksi)
  5. ↑ ScriptSource - Fijian written with Latin script scriptsource.org. Viitattu 12.10.2021.

Aiheesta muualla

Wikipedia
Wikipedia
Fidžinkielinen Wikipedia, vapaa tietosanakirja
Austronesialaiset kielet
Enciclo
Wikious
Sapientia
Scientia
Boobota
Anandapedia
Sagapedia
Wikithot