Luettelo Suomen uusgoottilaisista kirkoista
Tämä artikkeli käsittelee aihetta Luettelo Suomen uusgoottilaisista kirkoista, joka on tullut erittäin tärkeäksi viime vuosina. Luettelo Suomen uusgoottilaisista kirkoista:stä on tullut kiinnostava kohde yhteiskunnan eri sektoreille alan asiantuntijoista suureen yleisöön. Ajan myötä Luettelo Suomen uusgoottilaisista kirkoista on osoittanut vaikutuksensa eri alueilla, mikä on synnyttänyt keskustelua, tutkimusta ja merkittäviä muutoksia. Siksi sen analyysiä on syvennettävä, jotta voidaan ymmärtää sen merkitys ja vaikutukset maailmanlaajuisesti. Lisäksi on tärkeää tutkia Luettelo Suomen uusgoottilaisista kirkoista:een liittyviä tämänhetkisiä trendejä sekä mahdollisia tulevaisuuden skenaarioita, joita saattaa syntyä tämän aiheen ympärillä.
Tämä on luettelo Suomen uusgoottilaisista kirkoista.
Vanhempia kirkkoja, jotka on myöhemmin uudistettu uusgoottilaisiksi
- Piippolan kirkko alkujaan 1769, nykyinen ulkoasu 1888
- Ruotsinpyhtään kirkko Loviisassa, puusta, alkujaan rakennettu 1770, nykyinen ulkoasu 1898
- Ylivieskan kirkko, puusta, alkujaan rakennettu 1786, uusgoottilaiseksi 1892, tuhoutui tulipalossa 2016
- Askolan kirkko puusta 1799, Mats Åkergren, nykyinen ulkoasu 1800-luvulta
- Haapajärven kirkko puusta, alkujaan 1802, Matti Pietilä, nykyinen ulkoasu 1880, Frans Wilhelm Lüchow
- Reisjärven kirkko puusta alun perin 1820 Anton Wilhelm Arppe, nykyinen ulkoasu 1900
Intendentinkonttorissa suunniteltuja
Ernst Lohrmannin intendenttikauden ajan (1841–65) suomalaisessa kirkkoarkkitehtuurissa pyörökaarityylillä on keskeinen asema, ja monet uusgoottilaisiksi nimitetyistä kirkoista ovat paremminkin sen edustajia.
- Laukaan kirkko puusta 1834, Carl Ludvig Engel
- Pälkäneen kirkko, 1836–1839, Carl Ludvig Engel
- Kerimäen kirkko puusta 1847, Anders Fredrik Granstedt
- Ylistaron kirkko rapatusta tiilestä 1851, Ernst Lohrmann
- Hattulan uusi kirkko 1852–1857, Ernst Lohrmann
- Tyrvään uusi kirkko, 1855, Pehr Johan Gylich
- Someron kirkko 1856, Georg Theodor von Chiewitz
- Liperin kirkko tiilestä 1858, Georg Theodor von Chiewitz
- Pyhän Henrikin katedraali tiilestä 1858–1860, Ernst Bernhard Lohrmann
- Kiikalan kirkko 1859
- Tervolan iso kirkko, puusta 1861–1864, Ludvig Isak Lindqvist
- Vaasan kirkko 1862, C. A. Setterberg
- Jämijärven kirkko 1863, Georg Theodor von Chiewitz
- Karjalan kirkko (Mynämäellä) 1863, Georg Theodor von Chiewitz
- Savonrannan kirkko 1863, August Boman
- Uudenkaupungin uusi kirkko 1863, Georg Theodor von Chiewitz
- Keski-Porin kirkko tiilestä 1863, Georg Theodor von Chiewitz avustajana C. J. von Heideken
- Teuvan kirkko, 1863 (tuhoutui 1950)
- Juvan kirkko 1856-1863, Ernst Lohrmann ja Carl Edelfelt
- Saksalainen kirkko Helsingissä tiilestä 1864, Harald Bosse ja C. J. von Heideken
- Suonenjoen kirkko 1865, Ferdinand Öhman
- Loviisan kirkko 1865, Georg Theodor von Chiewitz
- Liljendalin kirkko 1866, August Boman ja Theodor Decker
- Suomenniemen kirkko 1866, Axel Hampus Dalström
- Jäppilän kirkko 1872 puusta, Ferdinand Öhman
- Kuivaniemen kirkko 1874, Ernst Lohrmann
- Isonkyrön kirkko 1877, Georg Theodor von Chiewitz
- Kuusjärven kirkko 1878, Ferdinand Öhman
- Humppilan kirkko 1854, paloi 1917, Uusi kirkko, 1920–1921, Josef Stenbäck
- Joensuun kirkko 1864, purettiin 1904
Kukoistuskausi 1870-luvulta 1890-luvulle
- Reposaaren kirkko 1875 Porissa, puusta
- Savonlinnan tuomiokirkko 1874–1878, alun perin Carl Albert Edelfelt, muokannut A. H. Dalström
- Jaalan kirkko 1878 August Boman
- Pielaveden kirkko 1878, Karl Öhman
- Sippolan kirkko tiilestä 1879, C. J. von Heideken
- Kauvatsan kirkko 1879, C. J. von Heideken
- Finlaysonin kirkko Tampereella, 1879
- Messukylän kirkko, 1879, Theodor Höijer
- Kalajoen kirkko, tiilestä 1879, Frans Wilhelm Lüchow
- Jyväskylän kaupunginkirkko L. I. Lindqvist, 1870–1880-luvun vaihde
- Toivakan kirkko puusta 1879-1882 Ludvig Isak Lindqvist
- Asikkalan kirkko 1880, Georg Wilenius
- Lapinlahden kirkko 1880, Frans Sjöström
- Aleksanterin kirkko 1880–1881, Theodor Decker
- Kontiolahden kirkko 1881, Georg Wilenius
- Miehikkälän kirkko tiilestä 1881, Ludvig Isak Lindqvist. Vaikutteita 1800-luvun eri tyylisuunnista.
- Sipoon uusi kirkko 1885, Theodor Decker
- Kiteen kirkko 1886, Frans Sjöström
- Johanneksenkirkko Helsingissä 1889, Adolf Melander
- Siikaisten kirkko puusta, 1889, Karl Viktor Reinius
- Tyrvään kappelihautausmaan vanha kappeli tiilestä, 1890, Otto Stenbäck
- Lahden vanha kirkko puusta 1890, purettu 1977
- Heinäveden kirkko puusta 1891, Josef Stenbäck
- Oulunsalon kirkko puusta 1891, Julius Basilier
- Hangon kirkko 1892 Jac. Ahrenberg
- Hankasalmen kirkko puusta 1892, Josef Stenbäck
- Keuruun uusi kirkko 1892, Theodor Granstedt
- Peräseinäjoen kirkko puusta 1892, Ivar Aminoff
- Luhangan kirkko puusta 1893, Josef Stenbäck
- Nurmeksen kirkko tiiltä 1893-1896, W. A. Mieritz ja J. Westerlund
- Kajaanin kirkko puusta 1896, Jac. Ahrenberg
- Mikkelin tuomiokirkko tiilestä 1897, Josef Stenbäck
- Kotkan kirkko tiilestä 1898, Josef Stenbäck
- Euran kirkko tiilestä 1898, Josef Stenbäck – sekoitus kansallisromantiikkaa ja uusgotiikkaa
- Merikarvian kirkko puusta 1899
1900-luku
- Tuupovaaran kirkko Joensuussa puusta 1902
- Joensuun kirkko tiilestä 1903, Josef Stenbäck – myös jugendvaikutteita
- Kemin kirkko rapatusta tiilestä 1903, Josef Stenbäck – myös kansallisromanttisia vaikutteita
- Rantasalmen kirkko tiilestä 1904, Josef Stenbäck, korjattu tulipalon jälkeen 1989, Carl-Johan Slotte – nykyisin edustaa osittain modernismia
- Mikaelinkirkko Turussa tiilestä 1905, Lars Sonck – sekoitus uusgotiikkaa ja jugendia
- Kälviän kirkko Kokkolassa puusta 1905, Odert W. Renell
- Pulkkilan kirkko puusta 1909, Josef Stenbäck
- Siuron kirkko Nokialla puusta 1910, Heikki Tiitola
- Koskenpään kirkko Jämsässä puusta 1896-1911, Erkki Allenius
- Viekijärven kirkko Lieksassa puusta 1911, A. E. Ollilainen
- Forssan kirkko tiilestä 1917, Josef Stenbäck – myös kansallisromanttisia vaikutteita
- Kauhavan kirkko tiilestä 1925, Josef Stenbäck – myös kansallisromanttisia vaikutteita
- Tabor-kirkko Inkoossa tiilestä 1925
- Kristuskyrkan 1928 Helsingissä, Atte V. Willberg – uusgoottilaisesti vaikuttunutta 1920-luvun klassismia
- Sundomin kirkko Vaasassa puusta 1929, Oskar Berg – 1920-luvun klassismia pelkistetyin uusgoottilaisin vaikuttein
Jatkosodan jälkeen luovutetuilla alueilla sijainneet kirkot
- Sortavalan luterilainen kirkko puusta, alkujaan rakennettu 1801 uusgoottilainen ulkoasu 1894
- Korpiselän luterilainen kirkko puusta, 1890
- Viipurin tuomiokirkko tiilestä 1893, Eduard Dippell
- Lumivaaran kirkko tiilestä 1935, Ilmari Launis
Lähteet
- Lukkarinen, Ville: ”Kirkkoarkkitehtuuri 1809–1865”, Ars – Suomen taide 3. Helsinki: Otava, 1989.
Viitteet
- ↑ Lukkarinen, s. 359–361.
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Luettelo Suomen uusgoottilaisista kirkoista Wikimedia Commonsissa
