Proterotsooinen eoni
Nykyään Proterotsooinen eoni on toistuva teema, joka on kiinnittänyt monien ihmisten huomion ympäri maailmaa. Syntymisestään lähtien se on herättänyt keskustelua ja kiistaa, ja se on asettanut itsensä keskeiseksi kohtaksi julkisella asialistalla. Kun kiinnostus Proterotsooinen eoni:tä kohtaan kasvaa, tarve ymmärtää sen monia puolia ja seurauksia kasvaa. Tässä artikkelissa tutkimme Proterotsooinen eoni:n eri ulottuvuuksia, analysoimme sen vaikutuksia eri alueilla ja tarjoamme täydellisen yleiskatsauksen sen merkityksestä nykyään.
| Geologinen ajanlasku | |
|---|---|
| Alkamisaika milj. v sitten | Eoni |
| 542 | fanerotsooinen |
| 2 500 | proterotsooinen |
| 4 000 | arkeeinen |
| 4 570 | hadeeinen |
Proterotsooinen eoni on geologinen ajanjakso 2 500–542 miljoonaa vuotta sitten. Proterotsooisella ajalla mantereista tuli vakaita, happi lisääntyi ilmakehässä ja syntyi supermantereita monien mantereiden törmätessä toisiinsa. Edellisellä arkeeisella eonilla syntynyt elämä kehittyi bakteerien ja sinilevien kaltaisista alkeistumallisista ensin aitotumaisiksi 2,5–1,5 miljardia vuotta sitten. Monisoluiset syntyivät ehkä 1,5–1,0 miljardia vuotta sitten, viimeistään niitä oli noin 800 miljoonaa vuotta sitten, jolloin useimmat bakteerimatot, stromatoliitit oli syöty. Ajalta noin 2,0–1,8 miljardia vuotta sitten on rautaraitoja, niitä lienee syntynyt eniten noin 2,5–2,0 miljardia vuotta sitten raudan hapettuessa ilmakehässä olleen vapaan hapen takia. Ilmakehän vapaa happi lienee ollut fotosynteesin ja bakteerien kemiallisen toiminnan aikaansaamaa.
Vihreät levät syntyivät ehkä noin 1,3 miljardia vuotta sitten ja alkueläimiä saattoi olla hieman alle miljardi vuotta sitten. Ensimmäiset jääkaudet koettiin ainakin jo 2,3 miljardia vuotta sitten. Happipitoinen ilmakehä syntyi välillä 2,0–0,5 miljardia vuotta sitten.
Jättiläismanner Rodinia syntyi noin 1,1 miljardia vuotta sitten. Kauden lopulla ediacarakaudella noin 570 miljoonaa vuotta sitten eli ainakin kymmeniä alkueläinlajeja. Viimeistään proterotsooisen kauden lopussa maan lämpötila oli suunnilleen sama kuin myöhemmin fanerotsooisella kaudella, mutta melko varmasti jo kauden alussa.
Kauden jako
- Paleoproterotsooinen maailmankausi 2 500–1 600 miljoonaa vuotta sitten
- Mesoproterotsooinen maailmankausi 1 600–1 000 miljoonaa vuotta sitten
- Neoproterotsooinen maailmankausi 1 000–542 miljoonaa vuotta sitten
Tai myös
- <Varhaisproterotsooinen (Proterofyyttinen)
- Myöhäisproterotsooinen (Paleofyyttinen)
Katso myös
| Hadeeinen aioni (4 567–4 000 mvs) |
| ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Arkeeinen aioni (4 000–2 500 mvs) |
eoarkeeinen (4 000–3 600 mvs) • paleoarkeeinen (3 600–3 200 mvs) • mesoarkeeinen (3 200–2 800 mvs) • neoarkeeinen (2 800–2 500 mvs) | ||||||
| Proterotsooinen aioni (2 500–541 mvs) |
paleoproterotsooinen (2 500–1 600 mvs) • mesoproterotsooinen (1 600–1 000 mvs) • neoproterotsooinen (1 000–541 mvs) | ||||||
| Fanerotsooinen aioni (541 mvs – nykyaika) |
| ||||||