Turun pikaraitiotie
Tässä artikkelissa tutkimme teemaa Turun pikaraitiotie, aihe, joka on herättänyt suurta kiinnostusta nyky-yhteiskunnassa. Turun pikaraitiotie on ollut keskustelun ja analyysin aiheena eri aloilla kulttuurista ja politiikasta tieteeseen ja teknologiaan. Tämä henkilö/aihe/päivämäärä on kiinnittänyt miljoonien ihmisten huomion ympäri maailmaa ja herättänyt kiinnostusta, joka ylittää maantieteelliset ja kulttuuriset rajat. Näillä linjoilla tarkastelemme erilaisia lähestymistapoja ja näkökulmia Turun pikaraitiotie:een tavoitteenaan tarjota globaali ja rikastuttava näkemys tästä asiasta.
 |
Tämä artikkeli tai osio kertoo tulevasta tapahtumasta. Tiedot saattavat muuttua huomattavasti ennen tapahtuman alkua. |
| Turun pikaraitiotie | |
|---|---|
 Turun Föli-tilaajaväritykseen teipattu Helsingin Artic-raitiovaunu. |
|
| Tyyppi | pikaraitiotie |
| Sijainti | Turku, Suomi |
| Avattu | 2030-luvun alussa (arvio) |
| Pituus | 12 km |
| Pysäkit | 19 |
| Huippunopeus | 70 km/h |
| Raideleveys | 1 435 mm |
| Omistaja | Turun kaupunki |
| Liikennöitsijä(t) | Föli |
| Matkoja päivässä | |
Turun pikaraitiotie on Turun kaupunkiseudulle suunniteltu pikaraitiotiejärjestelmä, jonka ensimmäisen vaiheen suunnitellaan johtavan 12 kilometrin matkan Varissuolta Turun satamaan noin 35 minuutissa. Sen on suunniteltu valmistuvan 2030-luvun alussa ja maksavan raitiovaunut mukaan luettuna 386 miljoonaa euroa.
Turun raitioteillä liikennöitiin vuosina 1890–1972. Järjestelmän uudelleenrakentamista on pohdittu lakkauttamisesta lähtien, ja seudullisesta pikaraitiotiestä on puhuttu ainakin 1990-luvun alusta alkaen. Pikaraitiotien rakentaminen Turun seudulle todettiin selvityksissä mahdolliseksi, mutta se edellyttää huomattavaa taloudellista avustusta valtiolta.
Päätös raitiotien rakentamisesta oli tarkoitus tehdä syksyllä 2018. Toteutuspäätös kuitenkin siirtyi ja palasi kaupunginhallituksen käsittelyyn syksyllä 2019, kun päivitetty selvitys raitiotien vaikutuksista kuntatalouteen valmistui. Huhtikuussa 2020 Turun kaupunginvaltuusto päätti jatkaa raitiotien suunnittelua. Yleissuunnitelma hyväksyttiin lokakuussa 2023, minkä jälkeen siirryttiin toteutussuunnitteluvaiheeseen, jossa jatketaan erityisesti kustannus- ja vaikutusarviointia. Investointipäätös on tarkoitus tehdä vuoden 2025 lopulla. Rakentaminen voisi alkaa aikaisintaan vuonna 2026, ja se veisi noin viisi vuotta, eli liikennöinti voisi käynnistyä vuonna 2031.
Historia
Pikaraitiotie nousi Turussa puheenaiheeksi 1990-luvun alussa, jolloin ”Raitiovaunut takaisin” -liike piti kaupungissa yleisötilaisuuden. Tuolloin ehdotettiin pikaraitiotietä välille Runosmäki–Keskusta–Kaarina. Liikennöinnin uskottiin olevan taloudellisesti kannattavaa. Vuonna 1992 esitettiin yhteiskaavallisessa yhteistyössä Naantalista Turun kautta Piikkiöön ulottuvaa rataverkkoa. Vuonna 1997 kansalaisjärjestöt ehdottivat pikaraitiotietä vetoomuksessaan. Turun kaupunginhallitus päätti vuonna 2000 yleiskaavassa, että aluevaraukset Uudenmaankadun sekä Satakunnantien mahdollista pikaraitiotietä varten tulee selvittää.
Vuonna 2002 tehdyn pikaraitiotien selvityksen pohjalta Turun, Kaarinan, Naantalin ja Raision kaupungit päättivät varata pikaraitiolinjalle tilaa kaavoituksessa. Turun kaupunginhallitus päätti vuotta myöhemmin selvittää pikaraitiotien toteuttamis- sekä rahoitusedellytykset.
Turun raitiotien yleissuunnitelma käynnistyi tammikuussa 2013, ja huhtikuussa kaupunginhallitus asetti suunnitelmalle tavoitteet. Suunnitelmien mukaan liikennöinti olisi voinut alkaa 2020-luvulla. Selvitystä tehtiin yhdessä Tampereen kanssa. Huhtikuussa 2015 valmistuneessa pikaraitiotien yleissuunnitelmassa Turkuun suunniteltiin kaksilinjaista raitiotietä välille Runosmäki–Matkakeskus–Kauppatori–Varissuo ja Matkakeskus–Skanssi.
Raitiotien kilpailevana vaihtoehtona on suunniteltu niin kutsuttua superbussijärjestelmää. Se kuitenkin koettiin epävarmemmaksi kaupunkikehitysvaikutusten osalta, ja sitä varten tarvittavien kaksoisnivelsähköbussien saatavuus ja käyttökustannukset ovat Turun kaupungin mukaan epävarmoja.
2020-luvulla hankkeesta on yleistyvämmin puhuttu raitiotienä pikaraitiotien sijaan. Turun kaupungin mukaan raitiotiehanke on pääpiirteiltään samankaltainen kuin Tampereen raitiotie.
Suunnitelma
Linjat
Vuonna 2012 valmistuneessa Turun kaupunkimallin rakennemallissa vuodelle 2035 ehdotetaan, että raitiotien rakentaminen toteutetaan kolmessa vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa rakennettaisiin linjat Varissuolle, Runosmäkeen, Hirvensaloon sekä Linnakaupunkiin. Toisessa vaiheessa verkostoa laajennetaan Kaarinaan sekä Raisioon. Kolmannessa vaiheessa Kaarinan linjaa laajennettaisiin Lemunniemelle asti ja tulevaisuudessa Turun lentoasemalle asti.
Raitiotien vuoden 2015 yleissuunnitelmassa rataverkon ensimmäisen vaiheen rakentaminen koostuisi kaksilinjaisesta verkostosta, joka kulkisi Runosmäkeen, Varissuolle ja Skanssiin. Linjoista 53 % sijaitsee omalla kaistallaan, 34 % joukkoliikennekaistoilla linja-autojen kanssa ja 13 % muun liikenteen seassa.
Turun keskustassa raitiotie on linjattu kulkemaan Humalistonkadun, Eerikinkadun, Aninkaistenkadun, Uudenmaankadun ja Hämeenkadun kautta. Varikkoa suunnitellaan Kiertotähdentien pään alueelle. Toteutussuunnittelusta vastaa Turun Raitiotie Oy.
Kustannukset
Selvityksen mukaan Turun raitiotien ensimmäisen vaiheen rataverkko maksaisi noin 344 miljoonaa euroa ja vaunut 42 miljoonaa euroa.
Valtio on liikennepoliittisessa selonteossaan luvannut 30 prosentin tuen Turun ja Tampereen raitiotiehankkeille.
Kalusto
Raitiotielle on suunniteltu 30 metriä pitkiä raitiovaunuja. Niitä voidaan myöhemmin matkustajamäärien kasvaessa pidentää 37-metrisiksi.
Matka-ajat
| Arvioidut matka-ajat | ||
|---|---|---|
| Osuus | Kesto | |
| Turun satama – Varissuo | 35 min | |
| Turun satama – Turun keskusta | 13 min | |
| Turun keskusta – Varissuo | 22 min | |
Lähteet
- Turun raitiotien yleissuunnitelma | Satama–Varissuo (PDF) 11.5.2023. Turun kaupunki.
- Laaksonen, Mikko: Turun raitiotiet. Hämeenlinna: Kustantaja Laaksonen, 2009. ISBN 978-952-5805-04-8.
- Turun raitiotie, yleissuunnitelma (2015)
Viitteet
- ↑ a b c d Turun raitiotie turku.fi. Viitattu 4.10.2023.
- ↑ a b c d e Turun raitiotien suunnitelmalle hyväksyntä – tällainen reitistä tulee Ilta-Sanomat. 3.10.2023. Viitattu 4.10.2023.
- ↑ Yleissuunnitelma 2015, s. 44.
- ↑ a b c Yleissuunnitelma 2015, s. 7–8.
- ↑ Raitiotie esittelykalvot (s. 18) 3.10.2023. Turun kaupunki. Viitattu 4.10.2023.
- ↑ Turun ratikkapäätös käsittelyyn vasta syksyllä Kuntatekniikka. 24.4.2019. Viitattu 12.8.2019.
- ↑ Welling, Ari: Turun raitiotie otti harppauksen eteenpäin: seuraavaksi suunnitellaan toteutus Yle. 2.10.2023. Viitattu 4.10.2023.
- ↑ a b c Raitiotie usein kysytyt kysymykset (PDF) 25.9.2023. Turun kaupunki. Viitattu 2.10.2023.
- ↑ a b Laaksonen s. 266.
- ↑ Venho, Heli & Lehtilä, Sannamari: Raitioliikenne voi tuoda Turkuun uuden sillan 9.10.2013. yle.fi. Viitattu 18.6.2016.
- ↑ Turun kaupunkiseudun rakennemalli 2035 Turun kaupunki. Viitattu 1.8.2016.
- ↑ Yleissuunnitelma 2015, s. 51.
- ↑ "Ratikka mahtui mukaan valtion rahalistalle" Tamperelainen 13.4.2012 (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Yleissuunnitelma 2023, s. 5
- ↑ Yleissuunnitelma 2023, s. 3
Aiheesta muualla
- Turun kaupungin suunnitelmat ja selvitykset raitiotiestä
- Turun pikaraitiosuunnitelman väliraportti (Arkistoitu – Internet Archive)
- Turun joukkoliikenne 2020 -raportti (lopullinen versio) (Arkistoitu – Internet Archive)
| Nykyiset raitiotiet | |||||
|---|---|---|---|---|---|
| Rakenteilla olevat raitiotiet | |||||
| Entiset raitiotiet | |||||
| Suunnitellut raitiotiet | |||||
| Raitiotiekalusto |
| ||||
| Varikot |
| Linja-autoliikenne | |
|---|---|
| Vesiliikenne | |
| Liikenteen tilaajat | |
| Liikennöitsijät |
TuKL · Länsilinjat · Savonlinja · LS-Liikennelinjat · V-S Bussipalvelut · Vesman Liikenne/Jalobus · Vainion Liikenne · Nobina · Airisto Line · Explore Saimaa |
| Järjestelmän ulkopuoliset | |
| Hankkeet | |
| Historia |