Tässä artikkelissa perehdymme Venäjän tiedeakatemia:n jännittävään maailmaan ja tutkimme sen alkuperää, pääpiirteitä ja merkitystä nykyään. Venäjän tiedeakatemia:llä on alusta lähtien tähän päivään asti ollut keskeinen rooli useilla eri aloilla ja se on herättänyt kiinnostusta niin asiantuntijoiden kuin harrastajienkin keskuudessa. Näillä linjoilla perehdymme sen moniin puoliin ja käsittelemme sekä sen vaikutuksia yhteiskuntaan että sen kehitystä ajan myötä. Epäilemättä Venäjän tiedeakatemia on edelleen jännittävän tutkimuksen ja keskustelun aihe, ja tässä artikkelissa yritämme valaista sen kohokohtia.
Venäjän tiedeakatemia | |
---|---|
Росси́йская акаде́мия нау́к | |
Venäjän tiedeakatemian nykyinen keskuspaikka Moskovassa. |
|
Perustettu | 8. helmikuuta 1724 |
Tyyppi | tiedeakatemia |
Kotipaikka | Venäjä |
Päämaja |
Leninski prospekt 14 Moskova, Venäjä |
Puheenjohtaja | Gennadi Krasnikov |
Aiheesta muualla | |
Sivusto |
Venäjän tiedeakatemia (ven. Росси́йская акаде́мия нау́к, РАН, Rossijskaja akademija nauk, RAN) on Venäjän ylin tieteen instituutio. Neuvostoliiton aikana sen nimi oli Neuvostoliiton tiedeakatemia ja aiemmin Pietarin tiedeakatemia tai Keisarillinen tiedeakatemia. Tiedeakatemian pääpaikka oli alkujaan Pietari, vuodesta 1934 lähtien Moskova.
Akatemia koostuu henkilöjäsenistä (833 akateemikkoa, 1 097 kirjeenvaihtajajäsentä) ja lukuisista eri tieteenalojen instituuteista (tutkimuslaitoksista).lähde?
Tiedeakatemian puheenjohtajaksi valittiin vuonna 2022 Gennadi Krasnikov (ven. Геннадий Красников).
Venäjän tiedeakatemia on järjestäytynyt toisaalta 13 tieteenalakohtaiseen osastoon, toisaalta neljälle maantieteelliseen haaraosastoon (pääosaston lisäksi) ja 15 alueelliseen tiedekeskukseen valtakunnan länsiosassa (vuonna 2023).lähde?
Alueelliset tiedekeskukset ovat eri alojen tutkimuslaitosten alueellisia ja paikallisia yhteenliittymiä valtakunnan länsi- ja eteläosissa.lähde?
|
|
Pietari Suuri perusti Tiedeakatemian senaatin päätöksellä 28. tammikuuta 1724 Pietariin. Tiedeakatemian varhaisia jäseniä olivat muun muassa Leonhard Euler, Anders Lexell, Christian Goldbach, Nicholas II Bernoulli, Daniel Bernoulli, Caspar Friedrich Wolff, Joseph-Nicolas Delisle, Georg Wolfgang Kraft ja Gerhard Friedrich Müller.lähde?
1700-luvun lopussa tiedeakatemia kokosi johtaja Jekaterina Daškovan aloitteesta kuusiosaisen venäjänkielen sanakirjan Slovar Akademii Rossijskoi (ven. Словарь Академии Российской, 1789–1794).
Tuohon aikaan venäläiset tutkimusmatkailijat luotasivat oman maansa etäisimmät kolkat tiedeakatemian tuella.
Vuonna 1925 Neuvostoliitto nimitti tiedeakatemian maan tieteen ylimmäksi instituutioksi. Eri neuvostotasavaltoihin perustettiin omat tiedeakatemiansa:lähde?
Tiedeakatemia siirtyi Moskovaan vuonna 1934. Venäjä sääti lain tiedeakatemiastaan 2.12.1991.
|
|
Seuraavat henkilöt ovat toimineet tiedeakatemian puheenjohtajina:
Keisarillinen tiedeakatemia
|
Neuvostoliiton tiedeakatemia
|
Venäjän tiedeakatemia
|
|
|