Nykymaailmassa Östersundom on saavuttanut ennennäkemättömän merkityksen. Östersundom:stä on tullut miljoonien ihmisten ympäri maailmaa kiinnostava aihe yhteiskuntaan, populaarikulttuuriin tai historiaan kohdistuvan vaikutuksensa vuoksi. Syntymisestään nykypäivään Östersundom on herättänyt keskustelua, pohdiskelua ja analyyseja eri alueilla, synnyttäen loputtomasti mielipiteitä ja näkökulmia. Tässä artikkelissa tutkimme Östersundom:n merkitystä ja sen vaikutusta nykyajan elämän eri osa-alueisiin sekä sen merkitystä menneessä ja tulevassa historiassa.
Östersundom | |
---|---|
Itäsalmi | |
Kaupungin kartta, jossa Östersundom korostettuna. Helsingin kaupunginosat |
|
Kaupunki | Helsinki |
Suurpiiri | Östersundomin suurpiiri |
Kaupunginosa nro | 55 (peruspiiri 801) |
Pinta-ala | 7,50 km² |
Väkiluku | 542 () |
Väestötiheys | 72 as./km² |
Postinumero(t) | 00890 |
Lähialueet | Salmenkallio, Talosaari, Karhusaari, Ultuna, Vantaa, Sipoo |
Östersundom (aiemmin suomeksi Itäsalmi) on alue itäisen Helsingin ja läntisen Sipoon kuntien alueella. Helsingin 55. kaupunginosana ja samannimisenä Helsingin suurpiirinä alueesta käytetään sekä suomen- että ruotsinkielisissä yhteyksissä nimeä Östersundom. Östersundom on myös maarekisterikylän ruotsinkielinen nimi, suomenkielinen nimi on Itäsalmi. Osa maarekisterikylästä kuuluu Sipooseen.
Alue liitettiin Helsinkiin 1. tammikuuta 2009 osana Lounais-Sipoon osakuntaliitosta. Helsinkiin muodostettiin tällöin kaupunginosa, jolle annettiin nimeksi Östersundom. Östersundomin suurpiiriin ja samannimiseen peruspiiriin kuuluvat Salmenkallion, Talosaaren, Karhusaaren ja Ultunan kaupunginosat, joista viimeksi mainittu jakautuu Landbon ja Puroniityn osa-alueisiin. Peruspiirin alueella uusia asuntoalueita ovat Karhusaari meren rannalla sekä Landbo Porvoonväylän pohjoispuolella. Ennen Helsinkiin liittämistä ja nykyistä postitoimipaikkaa 00890 Helsinki, oli alueen postiosoite 01100 Itäsalmi / Östersundom.
Helsingin Östersundomin suur- ja samalla peruspiirissä asui vuodenvaihteessa 2011/2012 yhteensä 2 144 henkeä. Tästä Östersundomin osa-alueen osuus oli 525 henkeä.
Östersundomin kautta kulkee 1930-luvulla rakennettu Uusi Porvoontie eli seututie 170, alkujaan valtatie 7. Liikennemäärien kasvaessa 1960-luvulla voimakkaasti tiestä tuli yksi Suomen vaarallisimmista, kunnes Östersundomin pohjoispuolitse kulkeva Porvoonväylä valmistui 1970-luvun alkuvuosina. Alueella sijaitsevat Östersundomin kartano ja sen sivukartano Koivuniemi, jossa Zachris Topelius asui viimeiset vuotensa.
Östersundom mainitaan vuoden 1347 tuomiokirjassa: ”sochne männer aff Hattalom, thet Hwsoom och Öster Sundom är”. Lisäksi mainitaan Haukosma Sundona eli Hauhonmaan salmet. Ruotsin kuninkaan tuomiolla Hattulan ja Hauhonmaan hämäläisten eränkävijöiden kalavedet annettiin ruotsalaisille, jotka olivat tulleet asumaan tänne salmien luokse. Myöhemmin Vuosaaren ja Länsisalmen välinen salmi on umpeutunut maankohoamisen takia. Tuomiokirje lienee kopio 1320-luvun alkuperäiskappaleesta ja on säilynyt vuosien 1618 ja 1624 kopioina. Siinä kylän nimenä esiintyy Heldersby (Itäsalmi) ja toisen kylän nimenä Gudztens by i Wester Sundom (Länsisalmi).
Kaupunginosa tunnettiin hetken aikaa myös suomenkielisellä käännösnimellä Itäsalmi, mutta syksyllä 2010 tuli voimaan päätös, jonka mukaan kaupunginosan nimeksi vakiinnutettiin ruotsinkielinen Östersundom. Perusteluiksi Helsingin kaupungin nimistönsuunnittelija Johanna Lehtonen kertoi, että he halusivat palata vanhaan, vakiintuneeseen ja kunnioitettuun nimeen. Kaupunginosan suomenkielisen nimen pudottamista vastustettiin asukkaiden puolelta virallisissa palautekirjeissä. Alueella olevalla rekisterikylällä säilyi kuitenkin edelleen myös nimi Itäsalmi. Äänestysalueen 055A:n suomenkielinen nimi oli vielä eduskuntavaaleissa vuonna 2011 virallisesti Itäsalmi.
Östersundomin alueella kulkevat seuraavat HSL:n linjat:
Näiden lisäksi Landbon liittymästä kulkee lukuisia kaukovuoroja, joilla pääsee muun muassa Porvooseen, Loviisaan, Kotkaan, Haminaan ja Lappeenrantaan.
Helsingin kaupunki on suunnitellut Östersundomiin uusia asuntoja noin 35 000–40 000 asukkaalle sekä työpaikkoja ja palveluita. Alueen julkiseksi liikenteeksi suunniteltiin aikaisemmin niin kutsuttua itämetroa, joka olisi toteutettu jatkeena Mellunmäen metroasemalta. Sittemmin liikennettä on kuitenkin alettu suunnitella huomattavasti halvempana pikaraitiotienä Itäkeskuksesta. Vuonna 2019 kaatuneessa yleiskaavassa Östersundomiin tavoiteltiin jopa 80 000:ta–100 000:ta uutta asukasta.
|