Konala
Alla esitellyssä artikkelissa Konala:n aihetta käsitellään eri näkökulmista ja lähestymistavoista. Sen alkuperää, sen kehitystä ajan myötä ja sen merkitystä nykyään analysoidaan. Lisäksi tarkastellaan sen vaikutuksia eri aloilla sosiaalisista tieteellisiin, mukaan lukien kulttuuriset ja taloudelliset näkökohdat. Pyrimme tarjoamaan kattavan ja globaalin näkemyksen Konala:stä, jotta lukija ymmärtää sen merkityksen ja vaikutuksen nykymaailmassa. Monitieteisen lähestymistavan avulla pyrimme syventymään eri näkökohtiin, jotka määrittelevät Konala:n, tarjoamalla yksityiskohtaista ja ajan tasalla olevaa tietoa tästä laajasta ja monipuolisesta aiheesta.
| Konala | |
|---|---|
| Kånala | |
 |
|
 Kaupungin kartta, jossa Konala korostettuna. Helsingin kaupunginosat |
|
| Kaupunki | Helsinki |
| Suurpiiri | Läntinen suurpiiri |
| Kaupunginosa nro | 32 |
| Pinta-ala | 2,36 km² |
| Väkiluku | 6 438 (2019) |
| Osa-alueet | – |
| Postinumero(t) | 00390 |
| Lähialueet |
Pitäjänmäki Malminkartano Kannelmäki |
Konala (ruots. Kånala) on Helsingin kaupunginosa, jossa on noin 6 438 asukasta (2019) ja noin 4 400 työpaikkaa (2010). Se kuuluu Pitäjänmäen peruspiiriin. Konala sijaitsee Luoteis-Helsingissä, Kehä I:n ja Pitäjänmäen pohjoispuolella, ja Malminkartanon sekä Kannelmäen länsipuolella. Se rajautuu etelässä Kehä I:een, idässä vihervyöhykkeeseen, joka erottaa Vihdintien varrella olevan teollisuusalueen Malminkartanosta, ja lännessä Espoon rajaan.
Asuntokanta koostuu lähinnä pienkerrostaloista ja omakotitaloista. Alueella on teollisuutta ja liikeyrityksiä sekä muun muassa painotalo Niini, kauppakeskus Ristikko ja S-Market Konala ja Cityvarasto. Vihdintien varrella on useita autoalan yrityksiä.
Konalan halki kulkeva Konalantie jakaa Konalan kahteen toisistaan poikkeavaan osaan. Konalantien itäpuolella on kerrostaloalue sekä teollisuutta ja yritystoimintaa. Tien länsipuoli on puolestaan omakotitalo- ja rivitaloaluetta. Konalan pohjoisosassa, Vihdintien ja Espooseen kuuluvan Uusmäen välissä on puutalovaltainen Lehtovuoren asuntoalue.
Konala on etenkin lapsiperheiden suosiossa. Konalassa sijaitsee Hilapellon puiston kaupunginosapuisto.
Konalan ala-aste toimii kahdessa erillisessä toimipisteessä. Riihipellonkujan päässä sijaitseva niin kutsuttu iso koulu perustettiin vuonna 1981 ja laaja peruskorjaus valmistui vuonna 2021. Koulurakennus on valkoinen matala rakennus ja siellä toimivat luokat 3–6 sekä erityisluokka. Peruskorjauksen yhteydessä uudistettiin myös koulun metsäinen piha. Hilapellon puiston kulmalla sijainnut, nyttemmin purettu Hilatien koulu eli niin kutsuttu pikkukoulu perustettiin vuonna 1990, ja siellä toimivat luokat 1–2. Tällä hetkellä (v. 2021) entisen Hilatien koulun paikalla on paviljonkirakennus, missä toimii 2 eskariryhmää sekä koulun 1-2-luokat.
Konalan Päiväkoti Karhi on rakennettu vuonna 1976 ja peruskorjattu vuonna 2003. Konalassa toimii myös yksityinen päiväkoti Lumi, joka perustettiin entisen Konalan kirkon tiloihin vuonna 2019. Alueelle on kaavoitettu myös uusi päiväkoti tulevalle uudelle asuinalueelle, mutta tämän toteutusaikataulusta ei ole päätöksiä.
Nimen etymologia
Saulo Kepsu on esittänyt, että Helsinki on saanut ensimmäiset asuttajansa Hämeestä. Yhtenä esimerkkinä hän esittelee Konala-nimen juontuvan nimestä Konhola, jolloin alueen asutus olisi alun perin peräisin Akaan pitäjän Konhon kylästä. Samansuuntaisen tulkinnan teki alun perin professori Heikki Ojansuu, jonka mukaan nimen kantamuoto olisi juuri Konhola, jossa konho merkitsisi samaa kuin konhopää 'suuripäinen'. Ruotsalaisia tuli alueelle muun Uudenmaan kolonisaation myötä keskiajalla.
Konalan nimi esiintyy vanhoissa asiakirjoissa muun muassa muodoissa Konalby (1540), Konnalby (1546), Konal (1547), Kånale (1556), Kona (1563), Kånala by (1564) ja Konalaby (1565). Suomalainen vastine Konala tuli viralliseen käyttöön vuonna 1949 ja kaupunginosan nimeksi vuonna 1959.
Historia
Konala liitettiin osana Pitäjänmäkeä Helsingin kaupunkiin vuoden 1946 suuressa alueliitoksessa. Pitäjänmäki kuului sitä ennen Helsingin maalaiskuntaan (nyk. Vantaa).
Nykyinen Konalan kaupunginosa käsittää pohjoisosan Helsingin pitäjään kuuluneesta Kånalan kylästä. Kylä oli isonjaon päättyessä vuonna 1776 jaettu kolmeen maakirjataloon, joista alettiin lohkoa asuntotontteja esikaupunkiasutusta varten rantaradan valmistuttua 1900-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä. Pitäjänmäen asemanseutu muodostettiin vuonna 1908 taajaväkiseksi yhdyskunnaksi, johon kuuluivat Kånalan ja Talin kylät. Alueen asutus säilyi luonteeltaan maaseutumaisena vuoden 1946 liitokseen saakka ja varsinaista kaupunkiasutusta sinne alkoi muodostua vasta vuonna 1949, jolloin se sai asemakaavan kadunnimineen.
Omaksi kaupunginosakseen (32.) Konala erotettiin vuonna 1959. Alueen talonpoikaistalot ovat säilyneet kadunnimissä Kolsarintie (Kolsar), Kyttäläntie (Skyttas), Ruosilantie (Rosas) ja Vähäntuvantie (Lillstuga). Vanhoja paikannimiä sisältyy myös kadunnimiin Sotilaspellontie (Soldatåker), Ristipellontie (Korsåker) ja Vuorikummuntie (Bergkulla). Vanha Hämeenkyläntie on Konalasta Hämeenkylään aikoinaan johtanut tie. Muutoin Konalan katujen nimet on mukailtu maatalouteen liittyvistä aiheista (muun muassa Kylväjäntie, Kyntäjäntie ja Tähkätie).
Liikennemelu
Helsingin kaupungin meluselvityksen mukaan valtaosa Konalaa on yli 55 dB:n melualueella. Konalassa tieliikenteen melua aiheuttavat Kehä I ja Vihdintie. Melutaso kuitenkin vaihtelee suuresti riippuen sijainnista ja Konalan sisäosiin teiden melu ei kantaudu.
Lähteet
- ↑ a b Helsinki alueittain 2012 Helsingin kaupunki Tietokeskus. Viitattu 13.7.2013.
- ↑ Helsingin väestö vuodenvaihteessa 2019/2020ja väestönmuutoksetvuonna 2019 Tilastokeskus. Viitattu 1.9.2021.
- ↑ Terhi Ainiala, Minna Saarelma ja Paula Sjöblom: Nimistöntutkimuksen perusteet, s. 66. Suomalaisen kirjallisuuden seura, 2008.
- ↑ Olavi Terho ym. (toim.): Helsingin kadunnimet, s. 21. Helsingin kaupungin julkaisuja 24, 1970.
- ↑ Helsingin kadunnimet, s. 167.
- ↑ http://www.hel.fi/hel2/ymk/meluselvitys/ (Arkistoitu – Internet Archive)
Aiheesta muualla
| |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
