Tässä artikkelissa tutkimme Torpparinmäki:tä uudesta ja yksityiskohtaisesta näkökulmasta ja analysoimme sen eri näkökohtia ja ominaisuuksia tarjotaksemme täydellisen ja rikastuttavan näkemyksen tästä aiheesta. Seuraavilla riveillä perehdymme sen alkuperään, historialliseen kehitykseen ja sen merkitykseen nykyään sekä tutkimme sen mahdollisia vaikutuksia eri yhteyksissä. Kattavan analyysin avulla pyrimme valaisemaan Torpparinmäki:tä ja tarjoamaan uusia ja kiehtovia näkökulmia, jotka kutsuvat meidät pohtimaan ja syventämään tätä aihetta.
Torpparinmäki | |
---|---|
Torparbacken | |
Kaupungin kartta, jossa Torpparinmäki korostettuna. Helsingin kaupunginosat |
|
Kaupunki | Helsinki |
Suurpiiri | Pohjoinen suurpiiri |
Kaupunginosa nro | 352 |
Pinta-ala | 1,47 km² |
Väkiluku | 2 728 (1.1.2018) |
Väestötiheys | 1851 as./km² |
Osa-alueet | kuuluu Tuomarinkylän peruspiiriin ja kaupunginosaan |
Postinumero(t) | 00690 |
Lähialueet | Paloheinä, Haltiala, Tuomarinkartano |
Torpparinmäki (ruots. Torparbacken) on 1950-luvulta lähtien rakennettu Tuomarinkylän kaupunginosan osa-alue Pohjois-Helsingissä, Paloheinän kupeessa, 12 kilometriä keskustasta pohjoiseen. Torpparinmäessä asuu 2 728 henkeä (1.1.2018).
Torpparinmäki sijaitsee Tuusulanväylän luoteispuolella. Eteläraja Paloheinään kulkee Kuusmiehenkaarta ja Kuusmiehentietä myötäillen. Lännessä ja pohjoisessa Torpparinmäkeä reunustavat Haltialan laajat pelto- ja metsäalueet.
Torpparinmäki on saanut nimensä Tuomarinkylän kartanon torppareista. Alueelle rakennettiin rintamamiestaloja toisen maailmansodan jälkeen. Vuonna 1981 Torpparinmäessä järjestettiin asuntomessut, joiden jälkeen aluetta on täydennetty ja sen asukasluku on kolminkertaistunut 1960-lukuun verrattuna.
1980-luvun asuntomessut kytkeytyivät Helsingin kaupungin PIKO-koerakentamisprojektiin. Tasaiselle peltoalueelle rakennettiin pääasiassa kaksikerroksisiin paritaloihin 80 asuntoa. Alueen rakentamisessa tavoitteena oli energiaa taloudellisesti käyttävä rakentaminen ja yhteisöllisyyden tukeminen. Aurinkoenergiaa hyödynnettiin tuolloin poikkeuksellisen paljon aktiivisesti ja passiivisesti; asunnoissa olleet lasikuistit, viherhuoneet ja pihatilat herättivätkin kiinnostusta.
Torpparinmäki on vehreää aluetta ja siellä kasvaa harvinaisia kasveja kuten mätäshelmiköitä.
Torpparinmäen naapurusto tarjoaa monipuoliset ulkoilumahdollisuudet. Viereinen Haltiala peltoineen, aarnimetsineen ja kotieläinpuistoineen kuuluu pohjoisena osana Helsingin keskuspuistoon. Pienen matkan päässä lännessä on Paloheinän ulkoilumaja. Sieltä lähtee monia ulkoilureittejä läheiseen maastoon; urista useat ovat valaistuja. Heti Torpparinmäen kyljessä on myös Paloheinän golfkenttä. Tuusulanväylän eteläpuolelta Tuomarinkartanon alueelta löytyy monta ratsastustallia.
Helsingin kaupungin meluselvityksen mukaan valtaosa Torpparinmäkeä on yli 55 dB:n melualueella. Torpparinmäessä tieliikenteen melua aiheuttaa Tuusulanväylä. Tuusulanväylän liikennemäärä on keskimäärin 85 000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Se on toiseksi liikennöidyin Helsingin kaupungin säteittäinen sisääntuloväylä Lahdenväylän jälkeen.
Torpparinmäessä on
Alueen keskellä Näsinpuistossa on Vesa-Pekka Rannikon läpivärjätystä betonista tekemä veistos Aaumu.
Torpparinmäessä sijaitsee päätepysäkki linjoille 67 ja 67N (yölinja). Torpparinmäen kautta kulkevat myös bussit 560, 611 ja 611B, minkä lisäksi Tuusulanväylää kulkevat bussilinjat pysähtyvät Torpparinmäen kohdalla Yhdyskunnantien pysäkillä.
|