Nimi Koillinen suurpiiri kutsuu sinut pohtimaan aihetta, joka on merkityksellinen kaikenikäisille ja kaiken ikäisille ihmisille. Olipa kyseessä historian avaintapahtuma, nykykulttuuria leimannut hahmo, merkittävä päivämäärä tai koko yhteiskuntaan vaikuttava ilmiö, Koillinen suurpiiri on lähtökohta tutkia ja ymmärtää sen merkitystä nykymaailmassa. Tämän artikkelin kautta sukeltaamme vaikutuksiin, joita Koillinen suurpiiri:llä on ollut elämäämme, analysoimme sen vaikutuksia yhteiskunnan eri osa-alueisiin ja tarjoamme kattavan näkökulman sen merkityksestä nykyisessä tilanteessa.
| |||
Helsingin alueellinen jako | |||
Suurpiirin nro | 5 | ||
Maapinta-ala (km²) | 36,4 (2017) | ||
Väestö | |||
- Väkiluku | 99 765 (1.1.2018) | ||
- Väestötiheys (as./km²) | 2 718 (2017) | ||
- Suomenkieliset (%) | 80,6 (2018) | ||
- Ruotsinkieliset (%) | 2,4 (2018) | ||
- Muun kieliset (%) | 17,0 (2018) | ||
Työpaikkoja | 26 478 (2016) | ||
Työttömyysaste (%) | 12,6 (31.12.2016) | ||
Peruspiirit | Latokartano, Pukinmäki, Malmi, Suutarila, Puistola, Jakomäki | ||
Lähialueet | Kaakkoinen suurpiiri, Itäinen suurpiiri, Pohjoinen suurpiiri, Keskinen suurpiiri, Vantaa |
Koillinen suurpiiri (ruots. Nordöstra stordistriktet) on Helsingin kaupungin koillisten kaupunginosien suuralue. Suurpiiri kattaa viisi kaupungin suunnittelun, hallinnon ja palvelutuotannon peruspiiriä: Latokartanon, Pukinmäen, Malmin, Suutarilan, Puistolan ja Jakomäen. Helsingin laajennuttua itään Sipoosta ja Vantaasta irrotettujen Östersundomin alueiden jälkeen, suurpiiri ei nimestään huolimatta käytännössä enää edusta maantieteellisesti Helsingin koillisosaa, vaan keskistä pohjoisosaa.
Suurpiirin länsirajana on Vantaanjoki, itärajana Vanhankaupunginlahdelta Kivikkoon johtava viheralue. Pohjoisessa peruspiiri rajoittuu Vantaaseen, ja raja kulkee osan matkastaan Keravanjokea pitkin. Suurpiirin kautta kulkevat päärata ja Lahdenväylä sekä Kehä I ja Kehä III. Nykyisen suurpiirin alue liitettiin Helsinkiin suuressa alueliitoksessa vuonna 1946. Sitä ennen se oli kuulunut Helsingin maalaiskuntaan.
Suurpiirin aluetta nimitetään toisinaan myös Matapupu-alueeksi. Nimi on muodostettu akronyyminä nimistä Malmi, Tapanila, Pukinmäki ja Puistola, ja alueella on aikoinaan ilmestynyt myös Matapupu-niminen paikallislehti.
Kussakin Koillisen suurpiirin viidessä peruspiirissä on yksi tai useampia osa-alueita:
Helsingin virallisen aluejaon mukaan koillinen peruspiiri jaetaan myös kuuteen kaupunginosaan, jotka ovat Malmi, Pukinmäki, Suurmetsä, Suutarila, Tapaninkylä ja Viikki. Näistä Pukinmäki on alueeltaan sama kuin samanniminen peruspiiri. Viikin kaupunginosa käsittää Latokartanon peruspiirin lukuun ottamatta Pihlajamäkeä, joka kuuluu Malmin kaupunginosaan. Malmin kaupunginosaan kuuluu myös Malmin peruspiirin alue lukuun ottamatta Tapanilaa ja Tapaninvainiota, jotka muodostavat Tapaninkylän kaupunginosan. Suurmetsän kaupunginosan muodostavat Puistolan ja Jakomäen peruspiirit yhdessä. Suutarilan kaupunginosan muodostavat Suutarilan peruspiiri ja Tapulikaupunki.
|