Verner von Heidenstam
Tässä artikkelissa tarkastellaan lähemmin Verner von Heidenstam:n vaikutusta yhteiskuntaamme. Syntymisestään nykypäivään Verner von Heidenstam on ollut ratkaisevassa roolissa jokapäiväisen elämämme eri alueilla. Vuosien varrella Verner von Heidenstam:llä on ollut keskeinen rooli kommunikoinnissamme, työskentelyssämme ja vuorovaikutuksessamme ympäristömme kanssa. Tämä artikkeli pyrkii tarjoamaan syvän ja oivaltavan näkemyksen Verner von Heidenstam:n merkityksestä sekä sen vaikutuksesta nykymaailmaan. Kattavan analyysin avulla tutkimme Verner von Heidenstam:n monia puolia ja sen vaikutuksia yhteiskunnan eri osa-alueille tarjoamalla lukijalle laajan ja rikastuttavan näkökulman tähän aiheeseen.
| Verner von Heidenstam | |
|---|---|
 Verner von Heidenstam 1916 |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 6. heinäkuuta 1859 |
| Kuollut | 20. toukokuuta 1940 (80 vuotta) |
| Kirjailija | |
 Nimikirjoitus |
|
| Palkinnot | |
| Aiheesta muualla | |
 Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta |
|
|
|
|
Carl Gustaf Verner von Heidenstam (6. heinäkuuta 1859 Olshammar, Askersund – 20. toukokuuta 1940 Övralid, Motala) oli ruotsalainen runoilija, joka sai Nobelin kirjallisuuspalkinnon 1916.
Heidenstam oli Ruotsin uusromanttisen runouden keskushahmoja Gustaf Frödingin ja Erik Axel Karlfeltin rinnalla. He katsoivat aikaisemmin johtotyylinä olleen naturalismin tulleen tiensä päähän. Heidenstamin runoissa tulevat esille värikkäät, eksoottiset, itämaiset ja myyttiset aihelmat. Toisaalta hänelle oli tyypillistä aristokraattinen eristäytyminen. Hänen suosionsa pohjautui vuonna 1895 ilmestyneeseen kokoelmaan Dikter. Sen aihelmat ovat Ruotsista. Suosituimman proosateoksensa Karolinerna Heidenstam julkaisi vuosina 1897–1898. Siitä alkoi hänen historiallisten romaaniensa kausi.
Heidenstamin muistelmat När kastanjerna blommade julkaistiin 1941. Jälkimaailma on suhtautunut Heidenstamin tuotantoon huomattavasti kriittisemmin kuin hänen oman aikansa yleisö.
Suomennetut teokset
- Kansa ja sen kuninkaat (Svenskarna och deras hövdingar, 1908–1910)
- Hans Alienus (1892; kehitysromaani)
- Folkungien suku (Folkungaträdet, 1905)
- Karoliinit (Karolinerna (1–2, 1897–98))
- Pyhän Birgitan vaellus (Heliga Birgittas pilgrimsfärd, 1901)
Novelleja antologiassa
- Väriä ja viivoja, suom. Yrjö Sirola, Tampere: K. Kaatran kustannuksella 1907; tittelipainos: Tampere: Isak Julin 1912. Sarja: Neljänkymmenen pennin kirjasto, n:o 3
- Katarina Jagellottaren kuolema
- Vaihtelevainen
- Herraseni luotan ritarillisuuteenne
Lähteet
- ↑ Verner von Heidenstam - Facts Nobelprize.org. Viitattu 6.12.2016. (englanniksi)
- ↑ a b Otavan suuri Ensyklopedia, 3. osa (Hašek-juuri), s. 1672, art. Heidenstam, Verner von. Otava, 1978. ISBN 951-1-02232-6.
Aiheesta muualla
- Vapaasti ladattavia Verner von Heidenstamin e-kirjoja Gutenbergiltä ja Projekti Lönnrotilta
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Verner von Heidenstam Wikimedia Commonsissa
Lisää luettavaa aiheesta Verner von Heidenstam on Wikiaineistossa
| ||||||||||||||||||||||
| ||||||||||||||||||||||||||
