Nykymaailmassa Akkalansaame on aihe, joka on kiinnittänyt kaiken ikäisten ja kiinnostuksen kohteiden huomion. Teknologian kehityksestä ajankohtaisiin asioihin Akkalansaame on onnistunut ylittämään esteet ja synnyttämään intohimoista keskustelua eri aloilla. Olipa kyseessä henkilökohtainen, akateeminen tai ammatillinen taso, Akkalansaame:stä on tullut tärkeä aihe, joka ei jätä ketään välinpitämättömäksi. Tästä syystä on tärkeää analysoida perusteellisesti Akkalansaame:n vaikutusta nykyiseen yhteiskuntaan ja sen vaikutuksia tulevaisuuteen. Tässä artikkelissa perehdymme Akkalansaame:n tärkeimpiin näkökohtiin ja tutkimme sen vaikutusta jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin.
Akkalansaame | |
---|---|
Tiedot | |
Alue | Venäjä |
Virallinen kieli | ei virallista asemaa |
Puhujia | 0 |
Sija | sammui 2003 |
Kirjaimisto | ei kirjakieltä |
Kielitieteellinen luokitus | |
Kielikunta | uralilaiset kielet |
Kieliryhmä |
suomalais-ugrilaiset kielet suomalais-permiläiset kielet suomalais-volgalaiset kielet suomalais-saamelaiset kielet saamelaiskielet itäsaamelaiskielet |
Kielikoodit | |
ISO 639-2 | fiu (muut suomalais-ugrilaiset kielet) |
ISO 639-3 | sia |
Akkalansaame on kuollut uralilainen kieli. Se kuului saamelaiskielten itäsaamelaiseen haaraan. Sen lähimpiä sukukieliä olivat inarinsaame, koltansaame, kiltinänsaame ja turjansaame. Kielellä oli 1990-luvulla enää alle kymmenen puhujaa. Heistä kaikki asuivat Venäjällä, useat Juonnin kylässä toista maailmansotaa edeltäneen Suomen rajan tuntumassa. Akkalansaame on hyvin samankaltainen kiltinänsaamen kanssa ja niitä pidetäänkin joskus vain toistensa murteina.
Viimeinen tunnettu akkalansaamen osaaja oli Marja Sergina, joka kuoli 29. joulukuuta 2003. Tällöin akkalansaame elävänä kielenä sammui.
|