Kiltinänsaame
Nykyään Kiltinänsaame on aihe, joka on kiinnittänyt monien ihmisten huomion ympäri maailmaa. Relevanssinsa ja monipuolisuutensa ansiosta Kiltinänsaame:stä on tullut keskeinen keskustelu- ja keskustelupiste useilla eri aloilla. Kiltinänsaame, jolla on suora vaikutus yhteiskuntaan, talouteen ja kulttuuriin, esitellään aiheena, joka kiinnostaa kaikenikäisiä ja -taustaisia ihmisiä. Tässä artikkelissa tutkimme tarkemmin Kiltinänsaame:n vaikutuksia ja sitä, miten se muokkaa nykymaailmaamme.
| Kiltinänsaame | |
|---|---|
| Oma nimi | Кӣллт са̄мь кӣлл (Kiillt saam' kiill) |
| Muu nimi | kildininsaame, kiltinänlappi, kildininlappi |
| Tiedot | |
| Alue |
 Venäjä |
| Virallinen kieli | ei virallista asemaa |
| Puhujia | 650 |
| Sija | ei 100 suurimman joukossa |
| Kirjaimisto | kyrillinen |
| Kielitieteellinen luokitus | |
| Kielikunta | uralilaiset kielet |
| Kieliryhmä |
suomalais-ugrilaiset kielet suomalais-permiläiset kielet suomalais-volgalaiset kielet suomalais-saamelaiset kielet saamelaiskielet itäsaamelaiskielet |
| Kielikoodit | |
| ISO 639-2 | fiu (muut suomalais-ugrilaiset kielet) |
| ISO 639-3 | sjd |
Kiltinänsaame eli kildininsaame on Venäjällä puhuttava uralilainen kieli, jota puhuvat kiltinänsaamelaiset. Se kuuluu saamelaiskielten itäsaamelaiseen haaraan. Sen lähimpiä sukukieliä ovat inarinsaame, koltansaame, akkalansaame ja turjansaame.
Nimen alkuperä
Kiltinä (ven. Кильдин, Kildin) on saari Kuolan niemimaan pohjoisrannikolla Murmanskin koillispuolella. Suomen kielessä suositellaan käytettäväksi nimityksiä kiltinänsaame ja kiltinänsaamelainen vierasperäisten nimitysten kildininsaame ja kildininsaamelainen sijaan, joskin molempia muotoja näkee yleisesti käytettävän. Kiltinänsaamelaiset kutsuvat itseään nimellä са̄ммьленч (saaḿḿlentš) ja kieltään nimellä са̄мь кӣлл (saaḿ kiill).
Nykytilanne
Kiltinänsaamea puhuu Venäjällä Kuolan niemimaalla noin 650 ihmistä. Se on puhujamäärältään suurin itäsaamelaisista kielistä, mutta sen tulevaisuus on silti epävarmempi kuin inarinsaamen tai koltansaamen. Kiltinänsaamea puhutaan laajalla alueella Kuolan niemimaan keskiosissa erityisesti Lovozeron (Luujärven) alueella. Läheisintä sukukieltä akkalansaamea pidetään toisinaan kiltinänsaamen murteena.
Kiltinänsaamelle luotiin latinalaiseen kirjaimistoon pohjautuva kirjakieli 1930-luvulla. Sen käyttö kuitenkin tyrehtyi pian. Vasta 1970-luvulla kirjakielen kehitystyö käynnistyi uudelleen. Silloin luotiin uusi kiltinänsaamen aakkosto, joka perustui kyrilliseen kirjaimistoon. Kirjakielen käyttöönottoa haittaavat kuitenkin kielen hajaantuminen useiksi murteiksi, kirjoitustavan vakiintumattomuus sekä pieni, vanheneva käyttäjäkunta. Myös yhä lisääntyvä venäjän kielen käyttö on vakava uhka koko kiltinänsaamen olemassaololle.
Lähteet
- ↑ Jaakko Anhava: Maailman kielet ja kielikunnat, s. 47. Gaudeamus, 2005. ISBN 951-662-734-X.
Aiheesta muualla
Kiltinänsaamenkielinen Wikipedia hautomossa- Антонова А. А., Э. Шеллер 2021: Саамско-русский и Русско-саамский словарь (около 16000 слов). Тромсё.
- Ethnologue: Saami, Kildin (englanniksi)
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
