Dr15

Nykymaailmassa Dr15 on aihe, joka on saanut suuren merkityksen eri alueilla. Henkilökohtaisella, ammatillisella tai sosiaalisella tasolla Dr15 on kiinnittänyt miljoonien ihmisten huomion ympäri maailmaa. Sen vaikutus ja merkitys ovat synnyttäneet jatkuvaa keskustelua ja jatkuvaa kiinnostusta ymmärtää sen vaikutukset. Alkuperäistään nykyiseen kehitykseensä Dr15 on ollut tutkimuksen, analyysin ja pohdinnan lähde. Tässä artikkelissa tutkimme Dr15:n eri ulottuvuuksia ja sen vaikutusta nyky-yhteiskuntaan.

 

Dr15
Perustiedot
Tyyppi dieselsähköinen veturi
Liikennöitsijä Valtionrautatiet
Valmistaja Lokomo
Lukumäärä 1
Valmistusvuodet 1963, muutostyöt 1980
Hylätty kyllä
Romutettu 1990-luvulla
Numerointi 2439
Lempinimi Rahtilaiva, Super-Huru, Superhuru
Tekniset tiedot
Huippunopeus 140 km/h
Paino 120 t
Pituus 18 560 mm
Leveys 3 200 mm
Korkeus 4 660 mm
Pyörästö Co′Co′
Pyörän halkaisija 1 180 mm
Moottori Wärtsilä 12 V 22
Moottorin teho 1 910 kW

Dr15 oli Valtionrautateiden raskaan dieselveturisarjan koeveturi. Koeveturi muutettiin vuonna 1980 Dr12-veturista numero 2239. Veturi hylättiin 1984. Veturista on käytetty lempinimiä Rahtilaiva ja Super-Huru.

Historia

Valtionrautatiet katsoi, että Dr12-veturien käytön jatkaminen vaatisi niiden uudistamista. Vuonna 1978 tehtiin VR:n, Oy Wärtsilä Ab:n ja Oy Strömberg Ab:n kesken sopimus Dr12 2239:n muutostöistä. Työt tehtiin pääosin Hyvinkään konepajalla. Veturin koneistoa uusittiin ja tilalle vaihdettiin pääasiassa laivojen apumoottorina käytetty dieselmoottori, joka yhdistettiin vaihtovirtageneraattoriin. Veturin suurin nopeus nostettiin 140 km/h:iin. Ohjaamoiden ergonomiaa parannettiin ja myös veturin etupää rakennettiin ohjaamon osalta uudelleen, mikä aiheutti veturin turvanokan lyhentymisen.

Koeajojen jälkeen veturia käytettiin kahden vuoden ajan normaalissa liikenteessä, ja se oli sijoitettu Tampereelle. Veturilla ajettiin pääasiassa tavarajunia, mutta sitä käytettiin myös pikajunissa.

Dr15 osoittautui tehokkaaksi veturiksi, mutta sen vanhat ratamoottorit eivät kestäneet uuden dieselmoottorin tuottamaa tehoa. Ratalinjojen sähköistys oli myös käynnissä ja dieselveturien tarve pikajunavetureina vähenemään päin, joten Dr15-vetureita ei valmistettu lisää. VR halusi myös modernimpia ja yleiskäyttöisempiä vetureja, joten hankinnoissa päädyttiin keskiohjaamoisiin Dr16-vetureihin. Päätyohjaamollinen linjaveturi ei tarjonnut samoja ominaisuuksia vaihtotyökäyttöön, joita hankinnoista päätettäessä pidettiin tärkeinä.

Kun veturin käyttöaika päättyi, sen koneistot purettiin Hyvinkään konepajalla. Veturin runko säilytettiin ja sen museoimista harkittiin, mutta lopulta se romutettiin 1990-luvun puolivälissä.

Teknisiä tietoja

  • Voimansiirto: dieselsähköinen
  • Akselijärjestys: Co′Co′
  • Akselien lukumäärä: 6, kaikki vetäviä
  • Suurin pituus: 18,56 m
  • Kokonaismassa: 120 t
  • Moottori: Wärtsilä 12 V 22
  • Teho: 1 910 kW
  • Suurin sallittu nopeus: 140 km/h
  • Pyörän halkaisija: uusi 1 180 mm, täysin kulunut 1 106 mm

Lähde:

Lähteet

  1. a b c d e Eonsuu, Tapio & Honkanen, Pekka & Pölhö, Eljas: Suomen veturit osa 2. Moottorikalusto, s. 36–37. Elokuvan Maailma, 1995. ISBN 952-5060-02-0.

Aiheesta muualla