Nykymaailmassa Tve4:stä on tullut erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe. Ilmestymisestään lähtien Tve4 on kiinnittänyt asiantuntijoiden ja harrastajien huomion ja on herättänyt keskustelua ja pohdintaa eri aloilla. Sen vaikutus ei ole jäänyt huomaamatta, osittain sen vaikutuksen vuoksi nyky-yhteiskuntaan. Tässä artikkelissa perehdymme Tve4:n kiehtovaan maailmaan, tutkimme sen monia puolia ja korostamme sen merkitystä eri yhteyksissä. Yksityiskohtaisen analyysin avulla löydämme Tve4:n vaikutukset ja laajuuden nykymaailmassa.
Tve4 | |
---|---|
Tve4 507 vuonna 2008. |
|
Perustiedot |
|
Tyyppi | ratakuorma-auto |
Liikennöitsijä | Oy VR-Rata Ab (nykyiseltä nimeltään VR Track) |
Valmistaja | Valmet |
Lukumäärä | 40, joista 25 muutettu Tka8-sarjaan |
Valmistusvuodet | 1978–1983 |
Numerointi | 501–540 |
Lempinimi |
Teve4 Käkikello Keltasirkku Keltuainen |
Tekniset tiedot |
|
Huippunopeus | 75 km/h |
Paino | 34 t |
Pituus | 9 280 mm |
Leveys | 3 100 mm |
Korkeus | 4 100 mm |
Pyörästö | B |
Pyörästön pituus | 4 500 mm |
Suurin akselipaino | 17,0 t |
Pyörän halkaisija | 960 mm |
Moottori | Scania Ds 14 02 A 04 |
Moottorin teho | 213 kW |
Tve4 on Valmetin valmistama, pääasiassa kevyeen vaihtotyöhön tarkoitettu dieselveturi. Niitä valmistettiin VR:lle neljäkymmentä kappaletta vuosina 1978–1983, ja ne numeroitiin sarjaan 501–540. Ulkonäkönsä, sarjatunnuksensa ja keltaisen värinsä vuoksi sarjan vetureille vakiintuivat lempinimet Teve4, Käkikello, Keltasirkku ja Keltuainen.
1970-luvun puolivälissä selvitettiin tulevien pienvetureiden tarvetta, sillä aiemmat Tve1-, Tve2- ja Tve3-pienveturit, Tka2- ja Tka3-ratakuorma-autot sekä Trr-raidetraktorit kävivät kunnoltaan ja teholtaan heikoiksi. Valmetilta tehtiin tarjouskilpailun perusteella tilaus kymmenestä pienveturista. Ne saivat sarjatunnuksen Tv4 ja numerot 501–510. Myöhemmin vetureita tilattiin 30 lisää, ja ne saivat numerot 511–540. Veturit valmistuivat vuosina 1978–1983.
Valmistajan tyyppitunnus vetureille on Move250B (Move = moottoriveturi). Samanlaisia vetureita on toimitettu muun muassa Seikun sahalle Poriin sekä 1 435 millimetrin raideleveydellä myös AB Storstockholms Lokaltrafikille, jossa sellainen on käytössä Neglingen varikolla Saltsjöbananin varrella.
Veturi suunniteltiin keveisiin töihin ratapihalla. Niiden huippunopeus on 75 km/h, minkä vuoksi ne sopivat myös kevyeen linjalla ajoon. Sen vetoteho kuitenkin osoittautui huonoksi etenkin talviaikaan.
Sarjan vetureista 25 muutettiin vuosina 2000–2003 Kuopion ja Pieksämäen konepajoilla Tka8-sarjaan eli radan kunnossapitotehtäviin tarkoitetuiksi ratakuorma-autoiksi. Muutostöissä niihin lisättiin muun muassa automaattisen kulunvalvonnan vaatimat JKV-veturilaitteet ja nosturilaitteisto. Loput veturit on suurelta osin poistettu käytöstä. Joitain vetureita on satunnaisesti käytössä muun muassa Pieksämäellä ja Kouvolassa.
Dieselveturit ja ‑moottorijunat |
| ||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|
Sähköveturit ja ‑moottorijunat |
| ||||||
Höyryveturit |
A1 · A2 · B1 · C1 · Hr1 · Hv1 · Hv2 · Hv3 · Hv4 · Pr1 · Tr1 · Tr2 · Tk3 · Tv1 · Vr1 · Vr2 · Vr3 · Vr4/Vr5 · Vk4 | ||||||
Ratatyökoneet ja pienveturit |
Tve1 · Tve2 · Tve3 · Tve4 · Tve5 · Tka6 · Tka7 · Tka8 · Tka9 · Ttm1 · Ttr1 51 · Ttr | ||||||
Koeveturit ja ‑kiskobussit |