Tässä artikkelissa tutkimme Kansainvälinen siviili-ilmailujärjestö:n aihetta perusteellisesti analysoimalla sen alkuperää, kehitystä, merkitystä nykyään ja mahdollista tulevaa kehitystä. Kansainvälinen siviili-ilmailujärjestö on eri alueilla laajasti käsitelty ja tutkittu aihe, joka herättää akateemikkojen, tutkijoiden, ammattilaisten ja suuren yleisön kiinnostusta. Kautta historian Kansainvälinen siviili-ilmailujärjestö on ollut ratkaisevassa roolissa eri yhteyksissä ja vaikuttanut merkittävästi yhteiskuntaan, kulttuuriin ja jokapäiväiseen elämään. Kattavan analyysin avulla käsittelemme erilaisia näkökulmia ja lähestymistapoja, joita on käytetty Kansainvälinen siviili-ilmailujärjestö:n ymmärtämiseen, sekä sen tällä hetkellä aiheuttamia seurauksia ja haasteita. Tällä artikkelilla pyrimme tarjoamaan kattavan näkemyksen Kansainvälinen siviili-ilmailujärjestö:stä ja sen vaikutuksista yhteiskuntaan, edistäen rakentavaa ja rikastuttavaa keskustelua tästä erittäin tärkeästä aiheesta.
Kansainvälinen siviili-ilmailujärjestö | |
---|---|
|
|
Perustettu | 1947 |
Tyyppi | YK:n erityisjärjestö |
Toimiala | siviili-ilmailu |
Päämaja | Montréal, Kanada |
Jäsenet | 193 jäsenmaata |
Pääsihteeri | Juan Carlos Salazar Gómez |
Kattojärjestö | Yhdistyneet kansakunnat |
Aiheesta muualla | |
Sivusto |
Kansainvälinen siviili-ilmailujärjestö (engl. International Civil Aviation Organization (ICAO); ransk. Organisation de l'aviation civile internationale (OACI)) on Yhdistyneiden kansakuntien alainen erityisjärjestö.
Kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön tehtävät on määritelty kansainvälisen siviili-ilmailun yleissopimuksessa, niin sanotussa Chicagon sopimuksessa, jonka 52 valtiota allekirjoitti 7. joulukuuta 1944. Yleissopimuksen mukaan Kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön päämääränä ja tarkoituksena on kehittää kansainvälisen ilmailun periaatteita ja tekniikkaa sekä edistää kansainvälisen ilmaliikenteen suunnittelua ja kehittämistä. Järjestön tehtävänä on muun muassa edistää lentoturvallisuutta kansainvälisessä ilmailussa.
Järjestön jäseniä ovat 193 valtiota.
Järjestöllä on 36 jäsenestä koostuva ylintä päätösvaltaa käyttävä neuvosto. Venäjä jäi äänestyksessä ulos neuvostosta lokakuussa 2022 pidetyssä kokouksessa.
Kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön maailmanlaajuinen pääkonttori toimii Kanadan Montrealissa. Maanosakohtaiset toimistot sijaitsevat seuraavilla paikkakunnilla:
Järjestön nelikirjaimisissa lentokenttätunnuksissa ensimmäinen kirjain kertoo maantieteellisen alueen ja toinen kirjain maan. Esimerkkejä:
pääsihteeri | virkakausi | maa |
---|---|---|
Albert Roper | 1947–1951 | Ranska |
Carl Ljungberg | 1952–1959 | Ruotsi |
Ronald MacAllister Macdonnell | 1959–1964 | Kanada |
Bernardus Tielman Twigt | 1964–1970 | Alankomaat |
Assad Kotaite | 1970–1976 | Libanon |
Yves Lambert | 1976–1988 | Ranska |
Shivinder Singh Sidhu | 1988–1991 | Intia |
Philippe Rochat | 1991–1997 | Sveitsi |
Renato Claudio Costa Pereira | 1997–2003 | Brasilia |
Taïeb Chérif | 2003–2009 | Algeria |
Raymond Benjamin | 2009–2015 | Ranska |
Fang Liu | 2015– | Kiina |
|