Nils Abraham af Ursin
Tänään haluamme puhua Nils Abraham af Ursin:stä ja siitä, kuinka se on vaikuttanut yhteiskuntaan viime vuosina. Nils Abraham af Ursin on kiinnostanut monia ihmisiä, sillä sen vaikutus on levinnyt eri alueille teknologiasta muotiin. Tässä artikkelissa tutkimme joitain Nils Abraham af Ursin:een liittyviä keskeisiä näkökohtia, mukaan lukien sen historiaa, sen kehitystä ajan mittaan ja sen merkitystä nykyään. Lisäksi analysoimme, miten Nils Abraham af Ursin on vaikuttanut eri sektoreihin ja on herättänyt keskustelua sen merkityksestä nyky-yhteiskunnassa. Liity kanssamme tälle matkalle saadaksesi lisätietoja Nils Abraham af Ursin:stä ja sen vaikutuksista tämän päivän maailmaan!
| Nils Abraham af Ursin | |
|---|---|
 N. A. af Ursin. J. E. Lindhin maalaus. |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 17. elokuuta 1785 Iitti |
| Kuollut | 17. marraskuuta 1851 (66 vuotta) Helsinki |
| Kansalaisuus | suomalainen |
| Koulutus ja ura | |
| Instituutti |
Turun akatemia Keisarillinen Aleksanterin-Yliopisto |
| Tutkimusalue | anatomia, fysiologia |
|
|
|
Nils Abraham af Ursin (vuoteen 1845 Ursin; 17. elokuuta 1785 Iitti – 17. marraskuuta 1851 Helsinki) oli suomalainen lääkäri, professori ja yliopiston rehtori. Hänen mukaansa on nimetty Helsingin Eirassa Ursinin kallio, entinen Ursinin luoto. Kallion luokse rakennettiin uimalaitos, joka purettiin lopullisesti 1934.
Af Ursin oli kirurgian ja lapsenpäästöopin apulainen Turun akatemiassa 1813–1818, anatomian prosektori 1818–1825, anatomian ja fysiologian professori Turussa ja Helsingissä, Helsingin yliopiston rehtori 1839–1845. Hän pyrki edistämään fysiologian tutkimusta ja oikeuslääketiedettä. Tiukkuutensa vuoksi hän joutui huonoihin väleihin opiskelijoiden kanssa. Nils Ursin aateloitiin vuonna 1845, kun hän jätti rehtorin viran.
Juristi ja valtiopäivämies Nils af Ursin (1819–1867) oli Nils Abraham af Ursinin ja hänen puolisonsa Gustava Vilhelmina Barckin poika.
Lähteet
- ↑ a b Railo, J. E.: ”Ursin, Nils Abraham af (1785–1851)”, Suomen kansallisbiografia, osa 10, s. 176–178. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2007. ISBN 978-951-746-451-2. Teoksen verkkoversio.
- ↑ Kaivopuisto, Kylpylä – Ensimmäiset turistit – Ursinin uimalaitos Kaupunginmuseo, Helsingin kaupunki. Arkistoitu 26.5.2012. Viitattu 24.10.2007.
- ↑ Ellonen, Leena (toim.): Suomen professorit 1640–2007, s. 920–921. Helsinki: Professoriliitto, 2008. ISBN 978-952-99281-1-8.
- ↑ af Ursin. Suvut ja vaakunat, Suomen Ritarihuone.
- ↑ Arola, Janne: Sininen veri velvoittaa. HS TEEMA, 2020.
- ↑ Kotivuori, Yrjö: Nils Ursin, vuodesta 1845 af Ursin. Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852. Helsingin yliopiston verkkojulkaisu 2005. Viitattu 11.12.2020.
Kirjallisuutta
- Railo, J. E.: Nils Abraham af Ursin 1785–1851: Anatomian professori, yliopiston rehtori ja käytännön lääkäri. Hippokrates 8/1992, s. 75–98.
Aiheesta muualla
- Ursin, Nils af hakuteoksessa Uppslagsverket Finland (2012). (ruotsiksi)
| ||||||||||||||||||
| ||||||||||||||
