Johan Henrik Avellan

Tässä artikkelissa tutkimme Johan Henrik Avellan:tä yksityiskohtaisesti ja käsittelemme sen tärkeimpiä ominaisuuksia, vaikutusta ja merkitystä eri yhteyksissä. Johan Henrik Avellan on ollut eri tieteenalojen tutkimuksen ja keskustelun kohteena, mikä on herättänyt kiinnostusta ja huomiota niin asiantuntijoiden kuin harrastajienkin keskuudessa. Kautta historian Johan Henrik Avellan:llä on ollut keskeinen rooli yhteiskunnassa, sillä se on vaikuttanut ja muovannut tärkeitä kulttuurin, politiikan, talouden ja jokapäiväisen elämän näkökohtia. Samoin sen läsnäolo on herättänyt kysymyksiä ja pohdiskeluja sen merkityksestä, vaikutuksista ja tulevaisuuden ennusteesta. Tämän artikkelin avulla ehdotamme kaikkien näiden näkökohtien analysointia kriittisellä ja rikastuttavalla tavalla tarjoamalla uusia näkökulmia ja edistäen Johan Henrik Avellan:n tuntemusta ja ymmärtämistä.

Johan Henrik Avellan (18. joulukuuta 1773 Viapori3. syyskuuta 1832 Helsinki) oli suomalainen filosofi ja Turun akatemian professori.

Avellan toimi Turun akatemian käytännöllisen filosofian dosenttina vuodesta 1804, luonnonoikeuden ja historian apulaisena vuodesta 1809 ja filosofian apulaisena vuodesta 1810. Hänet nimitettiin historian professoriksi vuonna 1812, samalla hän toimi käytännöllisen filosofian vt. professorina vuosina 1811–1812 ja 1824–1827. Hämäläis-Osakunnan inspehtorina Avellan toimi vuosina 1821–1832.

Avellan toimi akatemian rehtorina vuosina 1822–1823. Hän perusti yksityisen poikakoulun Helsinkiin vuonna 1829. Hänen isänsä oli Rymättylän kirkkoherra, FM Karl Avellan. Hänen ensimmäinen puolisonsa oli Kristina Eleonora Almqvist (k. 1821) ja toinen puoliso Agnes Charlotta Sofia Wrede (k. 1846). Kamarineuvos, tullinhoitaja ja kirjailija Herman Avellan (1820–1912) oli Avellanin poika ensimmäisestä avioliitosta. Avellanin tytär ensimmäisestä avioliitosta, Ida Matilda (Turku 24.10.1817 – Helsinki 13.6.1859) avioitui eversti, valtiomies Berndt Adolf Carl Gregori Aminoffin kanssa Turussa 13. kesäkuuta 1841.

Filosofina Avellan oli hegeliläinen. Hän oli erikoistunut kasvatusfilosofiaan ja kirjoitti myös mm. estetiikasta.

Lähteet

  1. a b c Johan Henrik Avellan Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852. Helsingin yliopisto. Viitattu 9.8.2007.
  2. Suomalaisen filosofian kronikka Niin&näin – filosofinen aikakauslehti. Arkistoitu 6.10.2007. Viitattu 9.8.2007.