Päiviö Tommila
Tässä artikkelissa tutkimme Päiviö Tommila:tä eri näkökulmista ja analysoimme sen vaikutusta tämän päivän yhteiskuntaan ja sen merkitystä historiassa. Käsittelemme kriittisesti ja objektiivisesti tärkeimpiä Päiviö Tommila:een liittyviä näkökohtia, syventyen sen alkuperään, kehitykseen ja kehitykseen ajan myötä. Perusteellisen analyysin avulla puramme eri käsitteitä ja teorioita, jotka pyörivät Päiviö Tommila:n ympärillä, tarkoituksena antaa kattava käsitys sen merkityksestä nykymaailmassa. Lisäksi tutkimme Päiviö Tommila:n vaikutuksia ja vaikutuksia eri alueilla, mikä mahdollistaa laajan ja yksityiskohtaisen näkemyksen sen merkityksestä nykyään.
Juhani Päiviö Tommila (4. elokuuta 1931 Jyväskylä – 18. marraskuuta 2022 Kauniainen) oli suomalainen historiantutkija, professori ja akateemikko, joka toimi muun muassa Helsingin yliopiston rehtorina.
Elämä ja ura
Tommila väitteli filosofian tohtoriksi Helsingin yliopistossa vuonna 1962 tutkielmalla La Finlande dans la politique européenne en 1809–1815 (Suomi ja eurooppalainen politiikka 1809–1815). Hän tutki Suomen historiaa, etenkin 1800-luvun poliittista historiaa, kaupunkihistoriaa sekä lehdistön ja historiankirjoituksen historiaa. Tieteellisten tutkimusten lisäksi hän julkaisi yleistajuisia tekstejä ja oli useiden teossarjojen päätoimittaja tai työryhmän jäsen.
Tommila työskenteli Helsingin yliopiston assistenttina 1959–1965 ja dosenttina vuosina 1962–1967, Turun yliopiston Suomen historian professorina 1965–1976 sekä Helsingin yliopiston Suomen historian professorina 1976–1994.
Tommila teki uraa myös Helsingin yliopiston hallinnossa ja toimi yliopiston rehtorina 1988–1992. Tommila toimi myös Tieteellisten seurain valtuuskunnan hallituksen puheenjohtajana 1989–1999 ja hänet kutsuttiin Satakuntalaisen Osakunnan kunniajäseneksi 2011. Lisäksi hän oli Suomen kulttuurirahaston hallituksessa 1978–1985 ja puheenjohtajana 1983–1985.
Perhe
Päiviö Tommilan isä oli kemisti Eero Tommila.
Palkintoja ja tunnustuksia
- Valtion tiedonjulkistamispalkinto 1970
- WSOY:n kirjallisuussäätiön tiedonjulkistamispalkinto 1982
- Warelius-palkinto 1990
- Suomalaisen tiedeakatemian kunniapalkinto 1997
- Tieteen akateemikko 2004
Teoksia
- Nurmijärven pitäjän historia I–II (1958–1959)
- La Finlande dans la politique européenne en 1809–1815 (1962)
- Suomen lehdistön levikki ennen vuotta 1860 (1963)
- Jyväskylän kaupungin historia I–II (1970–1972)
- Keski-Suomen lehdistö I–IV (T. Raition kanssa, 1970–1979)
- Suomen autonomian synty 1809–1819 (1984)
- Suomen historiankirjoitus (1989)
- Research in Finland: A History (2006)
- Eero Tommila, kemisti (2009)
- Kummalasta Telkkään: Sata vuotta Kustavin kesähistoriaa (2010)
- Talonpoikia ja opinkäyntiä: Merikarvian Köörtilän Tommilan talon ja suvun tarina (2011)
Toimitteita
- Venäläinen sortokausi Suomessa (1960)
- Suomen kulttuurihistoria 1–3 (1979–1982)
- Suomen kaupunkilaitoksen historia 1–3 (1981–1984)
- Suomen lehdistön historia 1–10 (1985–1992)
- Suomen hallitsijat (2000)
- Suomen tieteen historia 1–4 (2000–2003)
Lähteet
- ↑ Kuolinilmoitus. Helsingin Sanomat 4.12.2022, s. B 33.
- ↑ Helsingin yliopiston entinen rehtori, akateemikko Päiviö Tommila on kuollut. Iltalehti 20.11.2022.
- ↑ Akateemikko Juhani Päiviö Tommila Suomen Akatemia. Arkistoitu 20.11.2022. Viitattu 29.11.2022.
- ↑ Nenonen, Kaisu-Maija – Teerijoki, Ilkka: Historian suursanakirja, s. 533. WSOY, 1998. ISBN 951-0-22044-2.
- ↑ Ellonen, Leena (toim.): Suomen professorit 1640–2007, s. 750. Helsinki: Professoriliitto, 2008. ISBN 978-952-99281-1-8.
- ↑ Akateemikko Päiviö Tommila. (Arkistoitu – Internet Archive) Akatemia 2015
- ↑ Historia Tieteellisten seurain valtuuskunta. 10.12.2014. Viitattu 21.11.2022.
- ↑ Meinander, Henrik: ”Tommila, Päiviö (1931–2022)”, Suomen kansallisbiografia, osa 9, s. 862–864. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2007. ISBN 978-951-746-450-5. Teoksen verkkoversio.
- ↑ Arppe, Teemu: Professori Eero Tommilan elämäkerta: Vihreän lampun taika (PDF) (arkistoitu sivu) 2010. Kemiauutiset. Arkistoitu 20.12.2016. Viitattu 22.11.2022.
- ↑ a b Paavilainen, Ulla (päätoim.): Kuka kukin on: Henkilötietoja nykypolven suomalaisista 2015, s. 938–939. Helsinki: Otava, 2014. ISBN 978-951-1-28228-0.
- ↑ Tieteen akateemikot Suomen Akatemia. Viitattu 29.11.2022.
Aiheesta muualla
- Päiviö Tommila. 375 humanistia 9.10.2015. Helsingin yliopisto.
- Tommila, Päiviö hakuteoksessa Uppslagsverket Finland (2012). (ruotsiksi)
- Päiviö Tommilan muistokirjoitus Helsingin Sanomissa
| ||||||||||||||||||
| ||||||||||||||||||
