Tässä artikkelissa aiomme sukeltaa syvemmälle Dennis Gabor:een ja tutkia sen monia puolia. Dennis Gabor on aihe, joka on herättänyt niin asiantuntijoiden kuin harrastajienkin huomion, ja sen merkitys kattaa eri aloja. Kautta historian Dennis Gabor on ollut ratkaisevassa roolissa yhteiskunnassa, kulttuurissa ja tieteessä, ja se on osoittanut ennen ja jälkeen tapaa, jolla ymmärrämme ympäröivää maailmaa. Yksityiskohtaisen ja kattavan analyysin avulla tarkastelemme Dennis Gabor:n eri puolia sen alkuperästä sen vaikutuksiin nykyhetkeen. Selvitämme, kuinka Dennis Gabor on kehittynyt vuosien varrella ja mikä sen merkitys on nykyään. Tämä artikkeli kutsuu sinut uppoutumaan Dennis Gabor:n kiehtovaan maailmaan ja selvittämään, miksi se on edelleen kiinnostava ja keskustelunaihe tänään.
Dénes Gábor | |
---|---|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 5. kesäkuuta 1900 Budapest, Itävalta-Unkari |
Kuollut | 8. helmikuuta 1979 (78 vuotta) Lontoo, Yhdistynyt kuningaskunta |
Kansalaisuus | unkarilainen |
Koulutus ja ura | |
Tutkinnot | Berliinin teknillinen yliopisto |
Instituutti | Imperial College London |
Oppilaat | Eric Ash |
Tutkimusalue | fysiikka |
Tunnetut työt | hologrammit |
Palkinnot | Nobelin fysiikanpalkinto (1971) |
|
Dennis Gabor (unk. Gábor Dénes; 5. kesäkuuta 1900 Budapest, Itävalta-Unkari – 8. helmikuuta 1979 Lontoo, Yhdistynyt kuningaskunta) oli unkarilainen fyysikko, joka keksi hologrammit.
Gabor syntyi juutalaistaustaisille vanhemmille. Hän opiskeli insinööritieteitä Budapestissä ja Berliinissä saaden tekniikan tohtorin arvon 1927, jonka jälkeen hän alkoi työskennellä Siemens & Halske -yhtiöllä. Hän pakeni natseja 1933 Englantiin ja työskenteli Thomson-Houston -yhtiölle Warwickshiressä. Vuonna 1949 hän siirtyi Imperial College Londonin yliopistoon, jossa hän astui soveltavan elektronifysiikan virkaan.
Vuosien 1947-1948 aikana Gabor keksi hologrammit työnsä ohessa ja sai siitä Nobelin fysiikan palkinnon vuonna 1971. Hologrammeista ei tullut kaupallisesti käyttökelpoisia ennen laserin keksimistä 1960.
|