Manne Siegbahn
Tämä artikkeli käsittelee aihetta Manne Siegbahn, joka on herättänyt kiinnostusta ja keskustelua yhteiskunnan eri alueilla. Manne Siegbahn on kiinnittänyt tutkijoiden, asiantuntijoiden ja jopa tavallisten kansalaisten huomion merkityksellisyytensä ja jokapäiväisen elämän eri osa-alueiden vaikutuksensa vuoksi. Vuosien varrella Manne Siegbahn on ollut analyysin, keskustelun ja pohdinnan kohteena, mikä on synnyttänyt erilaisia mielipiteitä ja näkökulmia tästä aiheesta. Tässä mielessä on erittäin tärkeää syventää Manne Siegbahn:n tuntemusta ja ymmärrystä, jotta voidaan rikastuttaa keskustelua ja edistää kokonaisvaltaista ja kriittistä näkemystä asiasta. Siksi seuraavien linjojen mukaisesti tutkitaan Manne Siegbahn:n eri ulottuvuuksia tarkoituksena tarjota täydellinen ja objektiivinen katsaus tähän tämän päivän yhteiskunnan kannalta merkitykselliseen aiheeseen.
| Karl Manne Georg Siegbahn | |
|---|---|
 |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 3. joulukuuta 1886 Örebro, Ruotsi |
| Kuollut | 26. syyskuuta 1978 (91 vuotta) Tukholma, Ruotsi |
| Kansalaisuus |
 Ruotsalainen |
| Koulutus ja ura | |
| Tutkinnot | Lundin yliopisto |
| Instituutti |
Lundin yliopisto Uppsalan yliopisto Tukholman yliopisto |
| Tutkimusalue | Fysiikka |
| Tunnetut työt | Röntgenspektroskopia |
| Palkinnot |
 Nobelin fysiikanpalkinto (1924) |
|
|
|
Karl Manne Georg Siegbahn (3. joulukuuta 1886 – 26. syyskuuta 1978) oli ruotsalainen fyysikko, joka sai Nobelin fysiikanpalkinnon 1924 löydöistään röntgenspektroskopian alalta.
Siegbahn väitteli tohtoriksi Lundin yliopistosta vuonna 1911. Väitöskirjan otsikko oli Magnetische Feldmessungen (magneettikenttämittauksia). Opintojensa aikana hän toimi professori Johannes Rydbergin assistenttina. Vuodesta 1912 vuoteen 1937 Siegbahn kehitti uusia menetelmiä ja laitteita röntgenspektroskopiamittauksiin, mistä hänet myöhemmin Nobelin palkinnolla palkittiin. Vuonna 1920 Rydbergin kuoltua hän sai professorin viran ensin Lundin yliopistosta, sittemmin vuonna 1923 Uppsalan yliopistosta, ja vuonna 1937 Ruotsin kuninkaallisesta tiedeakatemiasta.
Siegbahn meni naimisiin Karin Högbomin kanssa 1914 ja he saivat kaksi poikaa. Toinen pojista, Kai Manne Börje Siegbahn, jakoi vuonna 1981 Nobelin fysiikanpalkinnon Nicolaas Bloembergenin ja Arthur Leonard Schawlowin kanssa.
Katso myös
- Siegbahnin notaatio (spektriviivojen perinteinen nimeäminen)
Lähteet
- ↑ Karl Manne Georg Siegbahn
- ↑ The Nobel Prize in Physics 1924 Nobelprize.org – The Official Website of the Nobel. Viitattu 13.7.2012. (englanniksi)
Aiheesta muualla
- Biografia Nobel-säätiön sivuilla (englanniksi)
| ||||||||||||||||||||||||||
