Nykymaailmassa Klaus Hasselmann on ottanut ratkaisevan roolin nyky-yhteiskunnassa. Olipa kyse tekniikan, politiikan, kulttuurin tai ympäristön alalla, Klaus Hasselmann:stä on tullut erittäin tärkeä ja keskustelunaihe. Alkuperäistään nykyiseen vaikutukseensa Klaus Hasselmann on herättänyt kiinnostusta tutkijoissa, tutkijoissa, mielipidejohtajissa ja tavallisissa kansalaisissa. Tässä artikkelissa tutkimme Klaus Hasselmann:een liittyviä eri näkökohtia, analysoimme sen vaikutuksia, haasteita ja mahdollisia ratkaisuja. Liity kanssamme tälle Klaus Hasselmann:n löytö- ja pohdiskelumatkalle!
Klaus Hasselmann | |
---|---|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 25. lokakuuta 1931 Hampuri, Saksa |
Koulutus ja ura | |
Väitöstyön ohjaaja | Walter Tollmien |
Instituutti |
Hampurin yliopisto Max Planck -instituutti |
Tutkimusalue |
meritiede klimatologia |
Palkinnot | Nobelin fysiikanpalkinto (2021) |
Aiheesta muualla | |
mpimet.mpg.de/en/staff/externalmembers/klaus-hasselmann | |
|
Klaus Hasselmann (s. 25. lokakuuta 1931 Hampuri, Saksa) on saksalainen meritieteilijä ja ilmastonmallintaja.
Klaus Hasselmann kuuluu ilmastonmuutoksen tutkimuksen uranuurtajiin. Hän kehitti sään ja ilmaston muutoksia yhdistävän mallin, jonka avulla selitti miten ilmaston hitaat muutokset kuten merivirtojen muuttuminen vaikuttavat sääilmiöihin kuten sateeseen. Hänelle myönnettiin vuoden 2021 Nobelin fysiikanpalkinto, jonka hän jakoi Giorgio Parisin ja Syukuro Manaben kanssa.
|