Nykymaailmassa Gerardus ’t Hooft:llä on keskeinen paikka yhteiskunnassa. Gerardus ’t Hooft esitetään kiinnostavana aiheena, joka ei jätä ketään välinpitämättömäksi joko populaarikulttuuriin kohdistuvan vaikutuksensa, akateemisen alan merkityksen, politiikan tai historiallisen merkityksensä vuoksi. Vuosien varrella Gerardus ’t Hooft on herättänyt kiinnostusta tutkijoissa, toimittajissa, kirjailijoissa ja tavallisissa ihmisissä ja synnyttänyt keskustelua, pohdiskelua ja keskustelua sen merkityksestä, kehityksestä ja vaikutuksista jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin. Tässä artikkelissa perehdymme Gerardus ’t Hooft:n tärkeimpiin näkökohtiin ja tutkimme sen alkuperää, kehitystä ja vaikutusta nykypäivän yhteiskuntaan.
Gerardus ’t Hooft | |
---|---|
Gerardus ’t Hooft vuonna 2008. |
|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 5. heinäkuuta 1946 Den Helder, Alankomaat |
Kansalaisuus | Alankomaalainen |
Koulutus ja ura | |
Väitöstyön ohjaaja | Martinus J. G. Veltman |
Instituutti | Utrechtin yliopisto |
Tutkimusalue | Fysiikka |
Palkinnot |
Nobelin fysiikanpalkinto (1999) Lorentz-mitali (1986) Wolfin palkinto |
Aiheesta muualla | |
webspace.science.uu.nl/~hooft101 | |
|
Gerardus ’t Hooft (IPA: xeːrɑrt ət hoːft], s. 5. heinäkuuta 1946) on alankomaalainen fyysikko, joka on tutkinut heikkoa vuorovaikutusta. Hän sai Nobelin fysiikanpalkinnon vuonna 1999 yhdessä Martinus J. G. Veltmanin kanssa heikon vuorovaikutuksen kvanttiluonteen valaisemisesta matemaattisen kenttäteorian avulla. Hän työskentelee teoreettisen fysiikan professorina Utrechtin yliopistossa. Asteroidi 9491 Thooft on nimetty hänen kunniakseen, ja t'Hooft on kirjoittanut sille leikkimielisen perustuslain siltä varalta, että asteroidi myöhemmin asutetaan.
Hän on saanut myös Wolfin palkinnon fysiikasta vuonna 1981.
|
|