Nykymaailmassa Richard Edward Taylor:stä on tullut äärimmäisen tärkeä ja kiinnostava aihe monille ihmisille. Richard Edward Taylor on onnistunut vangitsemaan asiantuntijoiden, ammattilaisten ja kansalaisten huomion ja keskustelun eri puolilla maailmaa yhteiskunnallisen vaikutuksensa, tieteellisen merkityksensä tai taloudellisen kehityksen kannalta. Kautta historian Richard Edward Taylor:llä on ollut ratkaiseva rooli ihmiselämän eri osa-alueiden kehityksessä, ja sen tutkiminen ja ymmärtäminen ovat välttämättömiä nykypäivän haasteiden ja mahdollisuuksien käsittelemiseksi. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Richard Edward Taylor:n vaikutuksia, tärkeyttä ja seurauksia, analysoimme sen eri puolia ja tarjoamme globaalin näkemyksen sen merkityksestä nykymaailmassa.
Richard Edward Taylor | |
---|---|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 2. marraskuuta 1929 Medicine Hat, Kanada |
Kuollut | 22. helmikuuta 2018 (88 vuotta) |
Kansalaisuus | Yhdysvaltalainen |
Koulutus ja ura | |
Tutkinnot |
Albertan yliopisto Stanfordin yliopisto |
Instituutti | Stanfordin yliopisto |
Tutkimusalue | Fysiikka |
Palkinnot | Nobelin fysiikanpalkinto (1990) |
|
Richard Edward Taylor CC, FRS, FRSC, (2. marraskuuta 1929 – 22. helmikuuta 2018) oli kanadalais-yhdysvaltalainen fyysikko. Hän oli mukana löytämässä kokeellisia todisteita kvarkkien olemassaolosta Stanfordin hiukkaskiihdyttimen avulla. Vuonna 1990 hän sai Nobelin fysiikanpalkinnon yhdessä Jerome Isaac Friedmanin ja Henry Way Kendallin kanssa saavutuksistaan, jotka koskivat elektronien epäelastista sirontaa atomiydinten tutkimuksessa.
Taylor suoritti perustutkintonsa Albertan yliopistossa Kanadan Edmontonissa, ja väitteli Stanfordin yliopistossa, missä hän pääsi työskentelemään Hiukkaskiihdytinkeskuksessa (Stanford Linear Accelerator Center eli SLAC). Vuoden 1971 hän vietti apurahan turvin Euroopassa CERNissä. Vuosina 1982–1986 Taylor oli SLACin tutkimusjohtajana, mutta palasi aktiivisen tutkimustyön pariin.
|