Nykymaailmassa Walter Houser Brattain on erittäin tärkeä aihe, joka on kiinnittänyt miljoonien ihmisten huomion ympäri maailmaa. Walter Houser Brattain:llä on merkittävä vaikutus jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin, ja se on ollut keskustelun ja keskustelun kohteena kaikilla yhteiskunnan aloilla. Walter Houser Brattain:stä on tullut monien mielenkiinnon kohde ja huolenaihe sen vaikutuksista terveyteen ja hyvinvointiin, sen vaikutuksesta talouteen ja politiikkaan. Tässä artikkelissa tutkimme Walter Houser Brattain-ilmiötä perusteellisesti ja analysoimme sen vaikutuksia ja seurauksia eri yhteyksissä. Globaalista näkökulmasta pyrimme valaisemaan tätä aihetta ja tarjoamaan laajemman ja kattavamman näkemyksen sen laajuudesta ja merkityksestä nykymaailmassa.
Walter Houser Brattain | |
---|---|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 10. helmikuuta 1902 Amoy, Kiina |
Kuollut | 13. lokakuuta 1987 (85 vuotta) Seattle, Yhdysvallat |
Kansalaisuus | Yhdysvaltalainen |
Koulutus ja ura | |
Tutkinnot |
Oregonin yliopisto Minnesotan yliopisto |
Väitöstyön ohjaaja | John T. Tate |
Instituutti |
National Bureau of Standards Bell Labs Columbian yliopisto |
Tutkimusalue | Fysiikka |
Palkinnot | Nobelin fysiikanpalkinto (1956) |
|
Walter Houser Brattain (10. helmikuuta 1902 – 13. lokakuuta 1987) oli yhdysvaltalainen fyysikko, joka työskenteli Bell Telephone Laboratoryssa. Hän kehitti transistorin yhdessä John Bardeenin kanssa. Hän sai 1956 Nobelin fysiikanpalkinnon yhdessä William B. Shockleyn ja John Bardeenin kanssa transistorin keksimisestä ja tutkimisesta.
Bell Labsissa Brattain ja John Bardeen keksivät kärkitransistorin, jota he esittelivät vuonna 1947. Tämän jälkeen William Shockley kehitti liitostransistorin. Shockley, Bardeen ja Brattain saivat Nobelin fysiikanpalkinnon vuonna 1956 "tutkimuksesta puolijohteisiin ja transistori-ilmiöön".
|