Tässä artikkelissa tutkimme ja analysoimme Monacon Grand Prix:tä yksityiskohtaisesti. Alkuperäistään nykypäivän merkityksellisyyteen asti tämä aihe edustaa perustavanlaatuista näkökohtaa nyky-yhteiskunnassa. Tutkimme monialaisen lähestymistavan kautta, miten Monacon Grand Prix on vaikuttanut eri aloihin taloudesta kulttuuriin, politiikkaan ja teknologiaan. Samoin tutkimme Monacon Grand Prix:n vaikutuksia ihmisten jokapäiväiseen elämään sekä sen tulevaisuuden ennustetta. Kriittisen ja reflektiivisen analyysin avulla pyrimme ymmärtämään Monacon Grand Prix:n monimutkaisuutta ja merkitystä nykymaailmassa tarjoamalla kattavan näkökulman, joka herättää pohdintaa ja keskustelua.
Monacon Grand Prix | |
---|---|
Rata | Circuit de Monaco |
Sijainti | La Condamine ja Monte Carlo, Monaco |
Ratatyyppi | Katurata |
Radan pituus | 3,337 km |
Kilpailun pituus | 78 kierrosta, 260,286 km |
Eniten voittoja | |
Kuljettajat | Ayrton Senna (6) |
Tallit | McLaren (15) |
Viimeisin kilpailu (2023): | |
Voittaja |
Max Verstappen (Red Bull Racing-Honda RBPT) |
Voittoaika | 1:48.51,980 |
Toinen |
Fernando Alonso (Aston Martin Aramco-Mercedes) |
Kolmas |
Esteban Ocon (Alpine-Renault) |
Paalupaikka | |
Kuljettaja |
Max Verstappen (Red Bull Racing-Honda RBPT) |
Paaluaika | 1.11,365 |
Nopein kierros | |
Kuljettaja |
Lewis Hamilton (Mercedes) |
Kierrosaika | 1.15,650 (kierroksella 33) |
Monacon Grand Prix (ransk. Grand Prix automobile de Monaco) on perinteinen autokilpailu ja 1950-luvulta lähtien myös Formula 1 -sarjan osakilpailu, joka ajetaan Monacon kaduille tehdyllä katuradalla, Circuit de Monacolla.
Monacon Grand Prix on järjestetty vuodesta 1929 alkaen. Vuodesta 1955 lähtien se on ollut vuosittain osana Formula 1 -sarjaa. Kilpailuviikonloppu alkaa muista poiketen jo torstaisin, sillä perjantai on Monacossa perinteinen markkinapäivä.
Monacon Grand Prix’tä ajetaan La Condaminen ja Monte Carlon kaupunginosien kaduilla ja ahdas katurata onkin täynnä ylä- ja alamäkiä ja tiukkoja mutkia. Nämä seikat tekevätkin radasta ehkäpä vaativimman F1-kilparadan. Monella tapaa Monacoa pidetään vanhentuneena kilparatana, sillä kapeat kadut eivät anna mahdollisuutta ohituksiin. Tapahtuman historia ja spektaakkelimaisuus turvaavat kuitenkin sen tulevaisuuden pitkäksikin aikaa.
Monacon Grand Prix’n järjestää vuosittain Automobile Club de Monaco, joka on vastuussa myös Monte Carlon rallin ja Monacon ePrix’n järjestämisestä.
F1-uransa ensimmäisen voiton ovat ajaneet Monacon osakilpailussa Juan Manuel Fangio (1950), Maurice Trintignant (1955), Jack Brabham (1959), Denny Hulme (1967), Jean-Pierre Beltoise (1972), Patrick Depailler (1978), Riccardo Patrese (1982), Olivier Panis (1996) ja Jarno Trulli (2004).
McLaren-talli on voittanut eniten kilpailuja. Menestyinein moottorinvalmistaja kyseisessä kilpailussa on Ford Cosworth.
Suomalaisista Monacon kilpailun ovat voittaneet kerran Keke Rosberg, Mika Häkkinen ja Kimi Räikkönen. Suomen kansalainen, mutta Saksaa edustanut Nico Rosberg on voittanut kilpailun kolme kertaa.
Kaikki kilpailut on ajettu Circuit de Monacon katuradalla.
Punataustaiset kilpailut eivät kuuluneet Formula 1:n MM-sarjaan.
1950-luku | 1950 | 1951 | 1952 | 1953 | 1954 | 1955 | 1956 | 1957 | 1958 | 1959 |
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
1960-luku | 1960 | 1961 | 1962 | 1963 | 1964 | 1965 | 1966 | 1967 | 1968 | 1969 |
1970-luku | 1970 | 1971 | 1972 | 1973 | 1974 | 1975 | 1976 | 1977 | 1978 | 1979 |
1980-luku | 1980 | 1981 | 1982 | 1983 | 1984 | 1985 | 1986 | 1987 | 1988 | 1989 |
1990-luku | 1990 | 1991 | 1992 | 1993 | 1994 | 1995 | 1996 | 1997 | 1998 | 1999 |
2000-luku | 2000 | 2001 | 2002 | 2003 | 2004 | 2005 | 2006 | 2007 | 2008 | 2009 |
2010-luku | 2010 | 2011 | 2012 | 2013 | 2014 | 2015 | 2016 | 2017 | 2018 | 2019 |
2020-luku | 2020 | 2021 | 2022 | 2023 | 2024 | |||||
Radat | Circuit de Monaco (1950, 1955–2019, 2021–) |