Parolan rautatieasema

Nykyään Parolan rautatieasema on aihe, joka on saanut suuren merkityksen yhteiskunnassa. Johtuipa sen vaikutuksesta talouteen, teknologiaan, kulttuuriin tai politiikkaan, Parolan rautatieasema:stä on tullut avainkappale nykyisessä dynamiikassa. Sen vaikutus on havaittavissa kaikilla alueilla, mikä synnyttää keskusteluja, kiistoja, edistysaskeleita ja merkittäviä muutoksia. Tästä syystä on välttämätöntä analysoida perusteellisesti kaikki Parolan rautatieasema:een liittyvät näkökohdat, jotta voidaan ymmärtää sen laajuus ja vaikutukset nykymaailmassa. Siksi tässä artikkelissa perehdymme Parolan rautatieasema:n tutkimukseen tutkimalla sen eri puolia ja sen vaikutusta nykypäivän yhteiskuntaan.

Parola
Perustiedot
Lyhenne Prl
Rataosa Riihimäki–Tampere
Sijainti 61°03′00″N, 024°21′58″E
Osoite Asemantie, 13720 Parola
Kunta Hattula
Etäisyydet Riihimäki 44,3 km
Hämeenlinna 8,2 km
Tampere 71,6 km
Toijala 31,6 km
Iittala 13,5 km
Avattu 1876
Liikenne
Käyttäjiä 15 000 (v. 2008)
Liikennöitsijä(t) VR-Yhtymä
Lähijunat R
Matkustajalaituri(t)
Korkeus 55 cm
Lyhin ja pisin pituus 192 m; 196 m
Pinnoite Asfaltti
Laiturinäytöt 2 kpl , 1 kpl / laituri
Asemarakennus
Suunnittelija Bruno Granholm
Materiaali puu
Rakennettu 1876 (1. asemarakennus)
1920 (2. asemarakennus)
Purettu 1918 (1. asemarakennus, palanut)
Lipunmyynti ei
Ratapiha
Raiteisto 2 laituriraidetta (raiteet 1 ja 3)
ohittava raide (2)
sivuraide

Parolan rautatieasema (lyh. Prl), on Suomen rataverkolla Hattulan kunnassa sijaitseva rautatieasema. Nykyisen asemarakennuksen on suunnitellut Bruno F. Granholm ja se on valmistunut vuonna 1920. Edellinen vuonna 1876 rakennettu asemarakennus paloi vuonna 1918. Asemalla on tallella vanha asemapuisto, tavaramakasiini ja osa alkuperäisistä asemapuiston rakennuksista.

Parolan rautatieasema on Hämeenlinnan–Tampereen radan alkuperäisiä IV luokan asemia Kuurilan, Viialan ja Lempäälän asemien ohella. Tärkeä syy rautatieaseman sijoittamiselle Parolaan oli sotaväen leirialue Parolannummella; vakituinen varuskunta sijoittui alueelle kuitenkin vasta toisen maailmansodan jälkeen. Keisari Aleksanteri II teki tutustumiskäynnin Parolannummelle junalla jo ennen rataosuuden virallista käyttöönottoa. Asemalta rakennettiin leirialueelle pistoraide, joka purettiin 1970-luvun lopussa. Hattulan kirkko sijaitsi kolmen kilometrin päässä radasta, ja radan myötä asutuksen painopiste siirtyi kirkolta Parolaan, josta muodostui kunnan keskustaajama. Parolan asema palveli myös kauemmas radasta jääneitä kuntia, sillä Hattulan kautta kulki maantie (myöhemmin valtatie 3, nykyisin kantatie 57) Pälkäneen ja Hauhon suuntaan. Henkilöliikenne Parolan asemalla lopetettiin vuonna 1981, mutta aloitettiin jälleen vuonna 1985.

Nummelan asemarakennus on tehty samojen piirustusten mukaan kuin Parolan asema.

Parolan asemarakennus asemapuistoineen ja lisärakennuksineen on yksityisomistuksessa.

Asemalla pysähtyvät pääkaupunkiseudun lähiliikenteen Tampereelle jatkavat R-junat. Helsinkiin liikennöidään raiteelta 1 ja Tampereelle raiteelta 3. Aseman ohittavat kaukojunat käyttävät raidetta 2.

Merven teollisuusraide lähtee Parolan asemalta pohjoiseen kulkien pääradan itäpuolella. Kahden kilometrin pituinen teollisuusraide rakennettiin 1980-luvulla ja se on peruskorjattu syksyllä 2020. Raiteen liikenne koostuu nykyisin sotilasjunista.

Lähteet

  1. Henkilöliikennepaikkojen kehittämisohjelma, s. 28. Helsinki: Liikennevirasto, 2010. Väliraportti. ISBN 978-952-255-511-3 (pdf). Selostuksen verkkoversio (PDF) (viitattu 24.6.2012). (Arkistoitu – Internet Archive)
  2. a b c Rautateiden verkkoselostus 2013, s. LIITE 2 / 26 (37) & LIITE 12 / 4 (6). Helsinki: Liikennevirasto, 2011. Liikenneviraston väylätietoja 2/2011. ISBN 978-952-255-735-3 (pdf) ISSN 1798-8284 (pdf). Selostuksen verkkoversio (PDF) (viitattu 24.6.2012). (Arkistoitu – Internet Archive)
  3. Jussi Iltanen: Radan varrella: Suomen rautatieliikennepaikat (2. painos), s. 72. Helsinki: Karttakeskus, 2010. ISBN 978-952-593-214-3.
  4. Mervi Pasanen: Parolan asema on koti rautatien varrella Turun Sanomat. 17.1.2010. Viitattu 17.1.2010.
  5. https://www.vr.fi/cs/vr/doc/Prl-18J-700x1000.pdf (Arkistoitu – Internet Archive)
  6. Joonas Viita: Merven teollisuusraide, Resiina Vaunut.org