Tapanilan rautatieasema

Nykymaailmassa Tapanilan rautatieasema:stä on tullut erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe laajalle yhteiskunnalle. Sekä henkilökohtaisella että ammatillisella tasolla Tapanilan rautatieasema:n vaikutus on kiistaton ja sen vaikutus tuntuu monilla jokapäiväisen elämämme osa-alueilla. Alkuperäistään tuleviin vaikutuksiinsa Tapanilan rautatieasema on kiinnittänyt tutkijoiden, asiantuntijoiden, ammattilaisten ja suuren yleisön huomion. Tässä artikkelissa perehdymme Tapanilan rautatieasema:n kiehtovaan universumiin ja tutkimme sen historiaa, sen nykyistä merkitystä ja sen mahdollista kehitystä lähitulevaisuudessa.

Tämä artikkeli kertoo Tapanilan rautatieasemasta. Pikku-Huopalahdessa olevasta rakennuksesta nimeltä Tapanilan asema on oma artikkelinsa.
Tapanila
Mosabacka
Perustiedot
Lyhenne Tna
Rataosa Helsinki–Riihimäki
Keravan kaupunkirata
Sijainti 60°15′46″N, 25°01′42″E
Osoite Jäkälätie 12, 00730 Helsinki
Kunta Helsinki (vuoteen 1946 Helsingin maalaiskunta)
Vyöhyke B
Etäisyydet Helsinki 12,6 km
Malmi 1,8 km
Puistola 1,8 km
Tikkurila 3,2 km
Avattu 1907
Liikenne
Käyttäjiä 5 000 (ark., 2015)
Lähijunat I P K T
Vaihtoyhteydet 74, 74N, 702
Asemarakennus
Tyyppi lähiliikenneasema
Liukuportaita 0
Hissejä 1
Ratapiha
Raiteisto 2 laituriraidetta

Tapanilan rautatieasema (lyh. Tna, ruots. Mosabacka järnvägsstation) on pääkaupunkiseudun lähiliikenteen asema Helsinki–Riihimäki-radalla Helsingissä. Se sijaitsee Malmin ja Puistolan asemien välissä, noin 13 kilometriä Helsingin päärautatieasemalta koilliseen.

A.B. Parkstand-Vanda-Puistokylä O.Y. -niminen maakeinotteluyhtiö alkoi palstoittaa asuntotontteja Tapaninkylän alueelta vuonna 1906 ja anoi rautatieseisakkeen perustamista alueelle. Liikennepaikka otettiin käyttöön vuonna 1907, aluksi seisakkeena. Seisakkeen alkuperäinen nimi oli Vanda, mutta se muutettiin jo seuraavana vuonna Mosabackaksi, koska nykyistä Vantaankosken aluetta kutsuttiin tuolloin samalla nimellä. Tapanila siirtyi osaksi Helsinkiä vuoden 1946 alussa toteutetussa suuressa alueliitoksessa.

Tapanila oli aluksi hyvin mitätön liikennepaikka, mutta jo vuonna 1910 se korotettiin pysäkiksi. Samalla liikennepaikkaa siirrettiin puoli kilometriä etelämmäksi, jonne maakeinotteluyhtiö rakensi ensimmäisen pysäkkirakennuksen. Pysäkin tuntumaan perustettiin tapettitehdas, joka oli yksi Helsingin maalaiskunnan suurimmista teollisuuslaitoksista. Vuonna 1939 sinne rakennettiin puinen asema­rakennus, joka vuonna 1991 purettiin ja siirrettiin Pikku-Huopalahteen kulttuurikohteeksi. Varsinaista asemarakennusta ei Tapanilassa enää ole. Riihimäen suuntaan liikennöidään raiteelta 3 ja Helsinkiin raiteelta 4. Aseman länsipuolella on kaksi raidetta, joita käyttävät aseman ohittavat kauko- ja lähijunat.

Tapanilan vanha asemarakennus Pikku Huopalahdessa.

Kulkuyhteydet

Lähteet

  1. Kehäradan matkustajamäärät marraskuussa 2015 (PowerPoint-tiedosto) Helsingin Seudun liikenne. Viitattu 6.1.2016.
  2. a b Jussi Iltanen: Radan varrella, Suomen rautatieliikennepaikat, s. 54. Karttakeskus, 2009. ISBN 978-951-593-214-3.
  3. https://www.vr.fi/cs/vr/doc/Tapanila.pdf (Arkistoitu – Internet Archive)

Aiheesta muualla