Tässä artikkelissa tutkimme Ahlajärvi (järvi):n vaikutuksia nyky-yhteiskunnan eri alueilla. Ahlajärvi (järvi) on ollut tutkimuksen ja kiistojen aiheena vuosikymmeniä, ja sen vaikutus vaihtelee populaarikulttuurista maailmanpolitiikkaan. Ahlajärvi (järvi)-analyysin avulla voimme ymmärtää paremmin, kuinka se on muokannut tapaamme elää, ajatella ja suhtautua ympäröivään maailmaan. Alkuperäistään tulevaisuuden ennustukseensa Ahlajärvi (järvi) on edelleen keskustelun ja pohdinnan aiheena, ja tämän artikkelin tarkoituksena on tutkia tämän ilmiön ympärillä olevia erilaisia näkökulmia.
Ahlajärvi | |
---|---|
Valtiot | Suomi |
Maakunnat | Päijät-Häme |
Kunnat | Hämeenlinna (Kalvola) |
Koordinaatit | |
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
Päävesistöalue | Kokemäenjoen vesistö (35) |
Valuma-alue | Tarpianjoen valuma-alue (35.28) |
Laskujoki | oja Lintumaanjärveen |
Järvinumero | 35.284.1.005 |
Mittaustietoja | |
Pinnankorkeus | 109,3 m |
Rantaviiva | 3,213 km |
Pinta-ala | 48,882 ha |
|
Ahlajärvi on Kanta-Hämeessä Hämeenlinnan Kalvolan Ahlajärvellä sijaitseva järvi.
Järvi sijaitsee Kokemäenjoen vesistössä Vanajaveden–Pyhäjärven alueen Tarpianjoen valuma-alueella. Valuma-alue on jaettu neljännessä jakovaiheessa vielä Tampinkosken alueeseen, johon järvi kuuluu. Järven vedenpinnan korkeus on 109,3 metriä meren pinnan yläpuolella. Siihen laskee Äijänpäänoja, joka on Tyvijärven ja Iso-Salannin yhteinen laskuoja. Muita laskuojia on kymmenen, joista eteläiseen lahteen laskeva tuo ojitettujen soiden kuivatusvesiä Navettavuorelta saakka ja luoteisrantaan laskee Saajanmitan laskuoja. Järven oma laskuoja lähtee länsirannasta ja laskee kilometrin jälkeen Lintumaanjärven luoteispäähän. Järven pinta-ala on 49 hehtaaria. Se on 1,0 kilometriä pitkä, 800 metriä leveä ja sen rantaviivan pituus on 3,2 kilometriä. Puolet rannoista rajautuvat peltomaahan ja loput soistuneeseen metsään, joka on ojitettu. Rantojen vesiraja on usein avosuota. Rannoille on rakennettu viisi vapaa-ajan asuntoa. Niille johtaa tiet järveä kiertävältä yhdystieltä 13689.
Vuoden 1855−1856 Kalmbergin kartastossa järven pohjoispäässä sijaitsi Ahlajärven kylä ja itäranalla sijaitsi ”Mältsä gård” ja kaakkoisrannassa ”Kartano gård”. Silloiset peltoalueet olivat nykyisiä laajemmat ja myös järven rantaviiva kulkee eri lailla kuin entisaikoina. Rantaviivan muutokset saattavat johtua järvenlaskusta.