Paskolampi (Nokia)
Tässä artikkelissa tutkimme Paskolampi (Nokia):n merkitystä eri yhteyksissä ja sen merkitystä nyky-yhteiskunnassa. Paskolampi (Nokia) on ollut tutkimuksen ja mielenkiinnon kohde läpi historian, ja sen vaikutus ulottuu useille alueille taloudesta politiikkaan, mukaan lukien tieteeseen ja kulttuuriin. Seuraavilla riveillä analysoimme, kuinka Paskolampi (Nokia) on muokannut ajattelu- ja toimintatapaamme ja miten se edelleen vaikuttaa jokapäiväiseen elämäämme. Alkuperäistään nykyiseen evoluutioonsa Paskolampi (Nokia) on jatkossakin tärkeä aihe, joka kiinnostaa kaikkia niitä, jotka haluavat ymmärtää paremmin ympäröivää maailmaa.
| Paskolampi | |
|---|---|
| Valtiot | Suomi |
| Maakunnat | Pirkanmaa |
| Kunnat | Nokia |
| Koordinaatit | |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Kokemäenjoen vesistö (35) |
| Valuma-alue | Pyhäjärven alue (35.21) |
| Laskuoja | oja Pyhäjärveen |
| Järvinumero | 35.211.1.013 |
| Mittaustietoja | |
| Pinnankorkeus | 109,3 m |
| Rantaviiva | 0,486 km |
| Pinta-ala | 0,01157 km² |
 Paskolampi |
|
|
|
|
Paskolampi on Pirkanmaalla Nokialla Tottijärvellä sijaitseva lampi, joka kuuluu Kokemäenjoen vesistössä Vanajaveden–Pyhäjärven alueen Pyhäjärven alueeseen. Paskolampi on osa Pyhäjärven lähialuetta.
Maantietoa
Lammen pituus on 200 metriä, leveys 150 metriä ja sen pinta-ala on 1,2 hehtaaria. Se sijaitsee 600 metriä Pyhäjärven Malvaselän perukan lahdesta, Jänijärvestä, länteen yli 30 metriä korkean moreenimäen päällä Ekkermanninkulman itäpuolella. Se jää viereisen Humalojanvuoren taakse. Siihen laskee vain yksi metsäoja kaakosta ja sen laskuoja lähtee koilliseen pienen lammikon läpi ja laskee Jänisjärven lahdenpohjukkaan. Rantaviivan pituus on 500 metriä. Lampi on autio eikä sinne johda teitä.
Historiaa
Paskolammen lähihistoriassa ei näy karttoja tarkastelemalla mitään mielenkiintoista. Sen sijaan lammen laskuojan alkutaipaleella erottuu vuonna 1954 julkaistussa peruskartassa yhteismetsäpalstalla suoritettu turpeenottoa, jonka pinta-ala on Paskolammen alasta noin puolet. Seuraavassa kartassa vuodelta 1975 alue on täyttynyt vedellä. Tekolampi on aivan nelikulmion muotoinen, jollaisena se näkyy vielä 1991 kartassa. Nykykartassa alue on kasvamassa umpeen eikä vesialue ole enää nelikulmion muotoinen.
Lähteet
- ↑ a b c d e Paskolampi, Nokia (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 13.9.2019.
- ↑ a b c d e Ympäristö- ja paikkatietopalvelu Syke (edellyttää rekisteröitymisen) Helsinki: Suomen Ympäristökeskus. Viitattu 20.10.2016.
- ↑ Paskolampi, Nokia (sijainti ilmavalokuvassa) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 13.9.2019.
- ↑ Peruskartta 1:20 000. 2123 01 Rämsöö. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1954. Kartta Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) (viitattu 20.10.2016)
- ↑ Peruskartta 1:20 000. 2123 01 Rämsöö. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1975. Kartta Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) (viitattu 20.10.2016)
- ↑ Peruskartta 1:20 000. 2123 01 Rämsöö. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1991. Kartta Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) (viitattu 20.10.2016)
Pyhäjärvi • Kulovesi • Jokisjärvi • Teernijärvi • Vihnusjärvi • Tottijärvi • Alinenjärvi • Järvenjärvi • Ylinenjärvi • Tuulosjärvi • Hätikkäjärvi • Sanasjärvi • Otajärvi • Kalliojärvi • Taulajärvi • Ruokejärvi • Juojärvi • Kivikesku • Toivasjärvi • Porrasjärvi • Kyynijärvi • Murtoonjärvi • Kirstuanjärvi • Iso-Ahvenisto • Iso-Tappuri • Launiasjärvi • Koukkujärvi • Oksilammi • Ruutana • Siukolanjärvi • Juottojärvi • Hangaslammi • Ylinenjärvi • Heinijärvi • Haukijärvi • Korpijärvi • Heinijärvi • Pitkälammi • Jouttijärvi • Ylisenjärvenlammi • Hangaslammi • Vähäjärvi • Lilträskinjärvi • Iso Kakkurijärvi • Kahtalammi • Haukijärvi • Pieni Porrasjärvi • Pieni-Tappuri • Kiimalammi • Paskolampi • Pieni Koukkujärvi • Ylisenlammi • Jänninjärvi • Pikku-Matalus • Pannukakko