Nykymaailmassa Lapiolammi (Hämeenlinna):stä on tullut erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe laajalle ihmisjoukolle. Yhteiskuntavaikutuksistaan talouteen Lapiolammi (Hämeenlinna) herättää lukuisia keskusteluja ja keskusteluja eri aloilla. Sen tärkeyden vuoksi on erittäin tärkeää analysoida huolellisesti Lapiolammi (Hämeenlinna):een liittyvät keskeiset näkökohdat sen alkuperästä ja kehityksestä sen vaikutuksiin jokapäiväiseen elämään. Tässä artikkelissa tutkimme Lapiolammi (Hämeenlinna):n eri puolia ja sen merkitystä nykyisessä kontekstissa.
Lapiolammi | |
---|---|
Valtiot | Suomi |
Maakunnat | Kanta-Häme |
Kunnat | Hämeenlinna (Kalvola) |
Koordinaatit | |
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
Päävesistöalue | Kokemäenjoen vesistö (35) |
Valuma-alue | Lontilanjoen valuma-alue (35.27) |
Laskujoki | Lontilanjoki |
Järvinumero | 35.273.1.005 |
Mittaustietoja | |
Pinnankorkeus | 131,8 m tai 131 m |
Rantaviiva | 0,739 km |
Pinta-ala | 1,787 ha |
|
Lapiolammi on Kanta-Hämeessä Hämeenlinnan Kalvolan Ohtisessa sijaitseva valuma-alueensa latvajärvi.
Lampi sijaitsee Kokemäenjoen vesistössä Vanajaveden–Pyhäjärven alueen Lontilanjoen valuma-alueella. Viimeksi mainittuun sisältyy vielä neljäntenä jakovaiheena Lontilanjoen yläosan valuma-alue, johon lampi kuuluu. Ylänköalue on harjujen halkomaa ja lammen vedenpinnan korkeus on 131,8 metriä meren pinnan yläpuolella. Siihen laskee kuusi lyhyttä suo-ojaa, jotka on johdettu lampeen sitä ympäröivältä suolta. Itäisin oja tuo vesiä Valkealamminharjun suunnalta. Laskuoja on Lontilanjoen latvaoja ja se mutkittelee yläjuoksullaan luontaisen tapaisesti metsien halki. Lammen pinta-ala on 1,8 hehtaaria. Lampi on 300 metriä pitkä, 100 metriä leveä ja sen rantaviivan pituus on 750 metriä. Rannat ovat pääasiassa soistuvaa metsää, mutta pohjoisrantaan on rakennettu vapaa-ajan asunto. Sinne pääsee suoraan Kutilan ja Ohtisen yhdistävältä tieltä.