Nykyään Alinen Savijärvi on erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe laajalle ihmisjoukolle. Alan asiantuntijoista aina vain tietoa aiheesta etsiviin Alinen Savijärvi:stä on tullut vertailukohta nykyisessä keskustelussa. Alinen Savijärvi:n ja sen vaikutusten ymmärtämiseksi paremmin on tärkeää analysoida erilaisia näkökulmia ja siitä tehtyjä tutkimuksia. Tässä artikkelissa perehdymme Alinen Savijärvi:n jännittävään maailmaan ja tutkimme sen alkuperää, kehitystä ja vaikutusta yhteiskuntaan. Valmistaudu lähtemään löytö- ja tiedonmatkalle Alinen Savijärvi:stä!
Alinen Savijärvi | |
---|---|
Valtiot | Suomi |
Maakunnat | Kanta-Häme |
Kunnat | Hattula |
Koordinaatit | |
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
Päävesistöalue | Kokemäenjoen vesistö (35) |
Valuma-alue | Oikolanjoen valuma-alue (35.26) |
Laskujoki | Savijoki |
Järvinumero | 35.262.1.002 |
Mittaustietoja | |
Pinnankorkeus | 108,8 m tai 109 m |
Rantaviiva | 4,514 km |
Pinta-ala | 93,668 ha |
|
Alinen Savijärvi on Kanta-Hämeessä Hattulan Hyrvälässä sijaitseva järvi, joka kuuluu Kokemäenjoen vesistössä Vanajaveden–Pyhäjärven alueen Oikolanjoen valuma-alueeseen. Alinen Savijärvi on osa Äimäjärven aluetta.
Järven pinta-ala on 94 hehtaaria ja sen vedenpinnan korkeus on 108,8 metriä meren pinnan yläpuolella. Siihen laskee yli 10 lyhyttä metsäojaa, joista Juuriston monihaarainen oja on huomattavin. Järven itärantaan laskee alle 300-metrinen Ajamonoja, joka putoaa noin 10 metriä matkallaan Ylisestä Savijärvestä Aliseen Savijärveen. Järven oma laskuoja lähtee länsirannasta ja alkaa metsäojana Savijoki, jonka ympärille on rajattu 500 metriä pitkä puroa seuraava kapea luonnonsuojelualue. Savijoki laskee Äimäjärveen Savijoenlahteen. Matkalla sinne Savijoki ohittaa Myllymäen, missä se putoaa suurimman osan 27-metrisestä pudotuksestaan matkallaa alempaan järveen. Alajuoksulla se mutkittelee Salimäenkulman pelloilla. Järvi on 1,4 kilometriä pitkä, 1,2 kilometriä leveä ja sen rantaviivan pituus on 4,5 kilometriä. Järven kaikki rannat ovat metsämaata, vaikka järven lähiympäristössä onkin muutama peltotilkku edelleen viljelyssä. Rannoille on rakennettu yli 30 vapaa-ajan asuntoa. Niille johtaa tiet yhdystieltä 13663, joka alkaa seututieltä 130 Hämeenlinnan länsipuolella Sattulassa.