Kirstuanjärvi
Nykyään Kirstuanjärvi on yhteiskunnan kannalta erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe. Ajan myötä on tullut yhä tärkeämpää ymmärtää ja analysoida Kirstuanjärvi:tä eri näkökulmista. Tässä artikkelissa perehdymme Kirstuanjärvi:n maailmaan ja tutkimme sen vaikutuksia, vaikutuksia ja mahdollisia ratkaisuja. Kattavan ja yksityiskohtaisen analyysin avulla pyrimme tarjoamaan maailmanlaajuisen ja täydellisen näkemyksen tästä aiheesta, joka on epäilemättä merkki ennen ja jälkeen jokapäiväisen elämän eri alueilla.
| Kirstuanjärvi | |
|---|---|
| Valtiot | Suomi |
| Maakunnat | Pirkanmaa |
| Kunnat | Nokia |
| Koordinaatit | |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Kokemäenjoen vesistö (35) |
| Valuma-alue | Pyhäjärven alue (35.21) |
| Laskuoja | oja Tottijärveen |
| Järvinumero | 35.211.1.010 |
| Mittaustietoja | |
| Pinnankorkeus | 97,6 m |
| Rantaviiva | 1,26 km |
| Pinta-ala | 0,08146 km² |
 Kirstuanjärvi |
|
|
|
|
Kirstuanjärvi on Pirkanmaalla Nokialla Tottijärvellä sijaitseva järvi, joka kuuluu Kokemäenjoen vesistössä Vanajaveden–Pyhäjärven alueen Pyhäjärven alueeseen. Kirstuanjärvi on osa Pyhäjärven lähialuetta.
Maantietoa
Järven pituus on 350 metriä, leveys 300 metriä ja sen pinta-ala on 8,1 hehtaaria. Järvi on matalarantainen ja rannat ovat soistuneet. Järven etelä- ja länsipuolella sijaitsee peltomaita ja muualla on metsämaita. Järveen laskee vain kaksi lyhyttä metsäojaa. Järven laskuoja lähtee etelärannasta ja se juoksee kilometrin verran peltomaiden läpi ja laskee sitten Tottijärven koillisrantaan. Rantaviivan pituus on 1,3 kilometriä. Järven länsipuolella sijaitsee kolmen maatilan pellot. Ranta on suota, mutta siitä huolimatta sinne on rakennettu kolme vapaa-ajan asuntoa. Niille johtaa tiet järveä noin 300 metrin päästä ohittavalta yhdystieltä 2292.
Historiaa
Vuonna 1953 julkaistussa peruskartassa järven ympärillä oli nykyistä paljon enemmän peltoa. Itärannan niemekkeellä oli peltotilkkuja ja järven pohjoisosissa muutama peltoalue. Peltojen kuivatusojat oli johdettu rantasuolle tai suoraan järveen. Rantojen läheisyyteen on rakennettu vapaa-ajan asuntoja verrattain myöhään. Voidaan ajatella, että vuoden 1980 peruskartan jälkipainoksena olevat asuntojen merkinnät kertovat ensimmäisen asunnon rakentamisajasta. Edellä mainitut peltoalueet ovat nykyään metsitettyjä, mikä on tapahtunut vuoden 1991 kartan julkaisun jälkeen.
Lähteet
- ↑ a b c d e Kirstuanjärvi, Nokia (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 13.9.2019.
- ↑ a b c d e Ympäristö- ja paikkatietopalvelu Syke (edellyttää rekisteröitymisen) Helsinki: Suomen Ympäristökeskus. Viitattu 16.10.2016.
- ↑ Kirstuanjärvi, Nokia (sijainti ilmavalokuvassa) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 13.9.2019.
- ↑ Peruskartta 1:20 000. 2123 02 Siuro. Helsinki: Maanmittaushallitus, 1953. Kartan verkkoversio Maanmitauslaitoksen vanhat painetut kartat -palvelussa (jpg) (viitattu 16.10.2016)
- ↑ Peruskartta 1:20 000. 2123 02 Siuro. Helsinki: Maanmittaushallitus, 1980. Kartan verkkoversio Maanmitauslaitoksen vanhat painetut kartat -palvelussa (jpg) (viitattu 16.10.2016)
- ↑ Peruskartta 1:20 000. 2123 02 Siuro. Helsinki: Maanmittaushallitus, 1991. Kartan verkkoversio Maanmitauslaitoksen vanhat painetut kartat -palvelussa (jpg) (viitattu 16.10.2016)
Pyhäjärvi • Kulovesi • Jokisjärvi • Teernijärvi • Vihnusjärvi • Tottijärvi • Alinenjärvi • Järvenjärvi • Ylinenjärvi • Tuulosjärvi • Hätikkäjärvi • Sanasjärvi • Otajärvi • Kalliojärvi • Taulajärvi • Ruokejärvi • Juojärvi • Kivikesku • Toivasjärvi • Porrasjärvi • Kyynijärvi • Murtoonjärvi • Kirstuanjärvi • Iso-Ahvenisto • Iso-Tappuri • Launiasjärvi • Koukkujärvi • Oksilammi • Ruutana • Siukolanjärvi • Juottojärvi • Hangaslammi • Ylinenjärvi • Heinijärvi • Haukijärvi • Korpijärvi • Heinijärvi • Pitkälammi • Jouttijärvi • Ylisenjärvenlammi • Hangaslammi • Vähäjärvi • Lilträskinjärvi • Iso Kakkurijärvi • Kahtalammi • Haukijärvi • Pieni Porrasjärvi • Pieni-Tappuri • Kiimalammi • Paskolampi • Pieni Koukkujärvi • Ylisenlammi • Jänninjärvi • Pikku-Matalus • Pannukakko