Haukijärvi (Nokia)
Nykymaailmassa Haukijärvi (Nokia) on aihe, joka on saavuttanut ennennäkemättömän merkityksen. Perustamisestaan lähtien se on herättänyt suurta kiinnostusta ja ollut useiden eri alojen tutkimusten ja tutkimusten kohteena. Ajan myötä Haukijärvi (Nokia) on kehittynyt ja sopeutunut yhteiskunnan muutoksiin, ja siitä on tullut ajankohtainen aihe, joka herättää edelleen keskustelua ja kiistoja. Tässä artikkelissa tutkimme Haukijärvi (Nokia):n eri puolia, analysoimme sen vaikutusta nykyään ja pohdimme sen merkitystä nykymaailmassa.
| Haukijärvi | |
|---|---|
| Valtiot | Suomi |
| Maakunnat | Pirkanmaa |
| Koordinaatit | |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Kokemäenjoen vesistö (35) |
| Valuma-alue | Pyhäjärven alue (35.21) |
| Laskuoja | Leppioja |
| Järvinumero | 35.213.1.005 |
| Mittaustietoja | |
| Pinnankorkeus | 152,9 m |
| Rantaviiva | 0,746 km |
| Pinta-ala | 0,02798 km² |
| Suurin syvyys | 3,6 m |
| Valuma-alue | noin 1 km² |
 Haukijärvi |
|
|
|
|
Haukijärvi on Pirkanmaalla Nokian ja Ylöjärven rajalla sijaitseva järvi, joka kuuluu Kokemäenjoen vesistössä Vanajaveden–Pyhäjärven alueen Pyhäjärven alueeseen. Haukijärvi on osa Vihnusjärven valuma-aluetta.
Maantietoa
Järvi on 300 metriä pitkä, 200 metriä leveä ja sen pinta-ala on 2,8 hehtaaria. Siihen ei laske yhtään ojaa, mutta sillä on järven kaakkoispäästä alkunsa saava laskuoja Leppioja, joka yhtyy kolmen kilometrin päässä Haukiluomassa Pohjajärvestä tulevaan laskuojaan. Nämä jatkavat Myllypuron nimisenä etelään laskien Nokianvirtaan. Järven rantaviivan pituus on 750 metriä. Ranta on muualla soistuvaa metsää, mutta eteläranta on moreenimäen rinnettä. Mäellä sijaitsee kaksi kiinteistöä ja neljä vapaa-ajan asuntoa. Järvelle pääsee Ylöjärven Soppeenmäen ja Nokian Lähdeniittyn yhdistävältä tieltä. Kuntien välinen raja ylittää järven niin, että yli puolet jää Nokian puolelle. Järven kaakkoisrannassa on rajapyykki, josta saa alkunsa myös Tampereen ja Ylöjärven välinen Leppiojaa seuraava raja.
Vedenlaatu
Haukijärven vedenlaatua on tutkittu vähän. Vedenväri on erittäin ruskeaa ja vesi on hyvin hapanta. Vuonna 1985 sen väriluku oli 180 mg Pt/l ja veden happamuustaso eli pH-arvo oli 5,1, joka on jo haitallista useimmille kalalajeille. Järven puskurikyky happamoitumista vastaan ei enää ollut jäljellä, joten järvi oli todennäköisesti happamoitunut. Veden ravintopitoisuudet olivat koholla. Fosforipitoisuus mitattiin tuolloin 28 mikrogrammaa litrassa vettä (µg/l). Sen perusteella vesi oli lievästi rehevöityneen järven tasoa. Järven virkistysarvo oli vuonna 1985 välttävä.
Historiaa
Vuonna 1855 julkaistussa Kalmbergin kartastossa Iso-Ahvenistolle johtavalta metsätieltä on Haukijärvelle merkitty polku, joten järvi on kuulunut jonkun ylöjärveläisen talon talouskäyttöön.
Järvi on ollut autio, mutta vuoden 1964 peruskartassa järven etelärantaan oli merkitty rantatontin rajat ja Ylöjärven Soppeenmäen suunnasta oli merkitty tienvaraus. Kun tie rakennettiin Nokian Niittymäen suuntaan, heräsi kiinnostus rakentaa järvelle asuntoja.
Lähteet
- ↑ a b c d e Haukijärvi, Nokia (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 13.9.2019.
- ↑ a b c d e Ympäristö- ja paikkatietopalvelu Syke (edellyttää rekisteröitymisen) Helsinki: Suomen Ympäristökeskus. Viitattu 16.12.2016.
- ↑ a b c Haukijärvi 15.11.2007. Tampere: Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry. Viitattu 16.12.2016.
- ↑ Haukijärvi, Nokia (sijainti ilmavalokuvassa) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 13.9.2019.
- ↑ Kalmbergin kartasto: Koottu kartasto, suoraan: kartalle (fc20050734.jpg), 1855–1856
- ↑ Peruskartta 1:20 000. 2123 06 Ylöjärvi. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1964. Kartta Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) (viitattu 16.12.2016)
- ↑ Peruskartta 1:20 000. 2123 06 Ylöjärvi. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1991. Kartta Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) (viitattu 16.12.2016)
Pyhäjärvi • Kulovesi • Jokisjärvi • Teernijärvi • Vihnusjärvi • Tottijärvi • Alinenjärvi • Järvenjärvi • Ylinenjärvi • Tuulosjärvi • Hätikkäjärvi • Sanasjärvi • Otajärvi • Kalliojärvi • Taulajärvi • Ruokejärvi • Juojärvi • Kivikesku • Toivasjärvi • Porrasjärvi • Kyynijärvi • Murtoonjärvi • Kirstuanjärvi • Iso-Ahvenisto • Iso-Tappuri • Launiasjärvi • Koukkujärvi • Oksilammi • Ruutana • Siukolanjärvi • Juottojärvi • Hangaslammi • Ylinenjärvi • Heinijärvi • Haukijärvi • Korpijärvi • Heinijärvi • Pitkälammi • Jouttijärvi • Ylisenjärvenlammi • Hangaslammi • Vähäjärvi • Lilträskinjärvi • Iso Kakkurijärvi • Kahtalammi • Haukijärvi • Pieni Porrasjärvi • Pieni-Tappuri • Kiimalammi • Paskolampi • Pieni Koukkujärvi • Ylisenlammi • Jänninjärvi • Pikku-Matalus • Pannukakko