Mastia
Nykymaailmassa Mastia on aihe, joka on kiinnittänyt miljoonien ihmisten huomion ympäri maailmaa. Mastia on ollut keskustelun ja kiistan kohteena sen vaikutuksista yhteiskuntaan ja sen vaikutuksiin maailmanlaajuiseen talouteen. Teknologisen kehityksen ja yhteisöissä tapahtuvien muutosten myötä Mastia on ottanut johtavan roolin ihmisten jokapäiväisessä elämässä. Tässä artikkelissa tutkimme Mastia:n eri puolia, analysoimme sen vaikutusta yhteiskunnan eri osa-alueisiin ja tarkastelemme mahdollisia vaikutuksia tulevaisuuteen.
| Mastia | |
|---|---|
| Valtiot | Suomi |
| Maakunnat | Pirkanmaa |
| Kunnat | Akaa (Toijala) |
| Koordinaatit | |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Kokemäenjoen vesistö (35) |
| Valuma-alue | Lontilanjoen valuma-alue (35.27) |
| Laskujoki | Mastianoja |
| Järvinumero | 35.272.1.002 |
| Mittaustietoja | |
| Pinnankorkeus | 113,7 m |
| Rantaviiva | 1,025 km |
| Pinta-ala | 3,63 ha |
 Mastia |
|
|
|
|
Mastia eli Mustia on Pirkanmaalla Valkeakosken ja Akaan välisellä rajalla sijaitseva lampi, joka kuuluu Kokemäenjoen vesistössä Vanajaveden–Pyhäjärven alueen Lontilanjoen valuma-alueeseen. Mastia on osa Nahkialanjärven aluetta.
Maantietoa
Lampi on 450 metriä pitkä, 150 metriä leveä, ja sen rantaviivan pituus on 1,0 kilometriä. Lammen pinta-ala on 3,6 hehtaaria, ja sen vedenpinnan korkeus on 113,7 metriä meren pinnan yläpuolella. Se sijaitsee 5,3 kilometriä Toijalan kirkosta kaakkoon metsämaastossa. Järveen ei laske ojia, mutta sen ympärillä olevalle suolle on yhdistetty idästä Rajasuon kuivatusoja. Lammen laskuoja lähtee sen länsipääsät, ja se yhdistyy Mastianojan nimisenä Lontilanjokeen Metsä-Paavolassa. Lontilanjoki laskee Vanajaveden Konhilanselkään Nahkialanjoen nimisenä. Lampi on autio, eikä sille johda teitä, mutta metsätie ohittaa lammen sen länsipuolelta. Lammen kohdalla kuntien välinen raja tekee mutkan sillä tavalla, että muu osa järvestä paitsi sen pieni kaakkoisosa kuuluu Valkeakoskelle.
Luontoarvot
Järvi on paikoin suomainen ja siksi hyvä lintujärvi. Järvellä on nähty harvinaisempiakin lintuja kuten kaakkuri.lähde?
Historiaa
Vuoden 1959 peruskartassa järven nimi kirjoitettiin ”Mastiajärvi”. Lampi oli jo tuolloin yhdistetty Rajasuon ojaverkkoon, mutta sinne ei johtanut teitä. Vuoden 1976 kartassa näkyy jo jälkipainatuksena metsätiet, jotka rakennettiin metsäalueelle silloin. Sen jälkeen järven ympäristön tila on säilynyt samanlaisena.
Lähteet
- ↑ a b c d e Mastia, Valkeakoski (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 13.9.2019.
- ↑ a b c d Ympäristö- ja paikkatietopalvelu Syke (edellyttää rekisteröitymisen) Helsinki: Suomen Ympäristökeskus. Viitattu 31.1.2017.
- ↑ a b Mastia, Valkeakoski (sijainti ilmavalokuvassa) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 13.9.2019.
- ↑ Peruskartta 1:20 000. 2114 11 Toijala. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1959. Kartta Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) (viitattu 31.1.2017)
- ↑ Peruskartta 1:20 000. 2114 11 Toijala. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1976. Kartta Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) (viitattu 31.1.2017)