Nykyään Isolammi (Tampere) on aihe, joka herättää suurta kiinnostusta eri alueilla. Sekä nyky-yhteiskunnassa että ammatillisella alalla Isolammi (Tampere) on ottanut tärkeän roolin, koska se vaikuttaa jokapäiväiseen elämäämme. Isolammi (Tampere) on onnistunut vangitsemaan kaiken ikäisten ihmisten huomion alkuperästään tämän päivän kehitykseen ja synnyttää edelleen keskusteluja eri foorumeilla. Tässä artikkelissa tutkimme Isolammi (Tampere):een liittyviä eri näkökohtia, analysoimme sen merkitystä, vaikutuksia ja mahdollista tulevaa kehitystä.
Isolammi | |
---|---|
Isolammia sen eteläreunalta paikasta, josta lähtee lammen laskuoja. |
|
Valtiot | Suomi |
Maakunnat | Pirkanmaa |
Kunnat | Tampere |
Koordinaatit | |
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
Päävesistöalue | Kokemäenjoen vesistö (35) |
Valuma-alue | Pyhäjärven alue (35.21) |
Laskuoja | Vihioja |
Järvinumero | 35.215.1.001 |
Mittaustietoja | |
Pinnankorkeus | 86,7 m |
Rantaviiva | 0,561 km |
Pinta-ala | 0,02237 km² |
|
Isolammi on Pirkanmaalla Tampereen Kaukajärvellä sijaitseva lampi, joka kuuluu Kokemäenjoen vesistössä Vanajaveden–Pyhäjärven alueen Pyhäjärven alueeseen. Isolammi on osa Vihiojan valuma-aluetta.
Lampi on 200 metriä pitkä, 150 metriä leveä ja sen pinta-ala on 2,2 hehtaaria. Lampi sijaitsee Kaukajärven kaupunginosan keskellä puistojen ja asuinalueiden ymäröimänä metsässä. Siihen laskee kaksi ojaa, joista toinen on Haiharanlammi 200-metrinen laskuoja. Lammen oma laskuoja lähtee sen eteläpäästä ja se yhtyy 300 metrin päässä Vihiojaan. Lammen rantaviivan pituus on 550 metriä. Sen rantoja kiertää polku.
Vuoden 1953 peruskartassa ”Isolampi” sijaitsi peltojen keskellä olevassa painaumassa. Siihen laski kolme ojaa ympäröiviltä pelloilta ja yksi ojista yhdisti sen Haiharan kartanon lampeen. Vuoden 1975 kartassa Haiharan maat olivat voimakkaan kaavoituksen kohteena ja ”Isolammi” oli jäänyt alueen keskelle. Sille oli nyt kaivettu laskuoja, joka yhtyi Vihiojaan. Alue oli osin niittyä ja vesakkoa, jonka ympärille kehittyi taajama. Vielä 1991 kartassa lammen ympärillä oli niittyjä ja lehimetsää.