Nykymaailmassa Hautalammi (Tampere):stä on tullut äärimmäisen tärkeä ja merkityksellinen aihe eri elämänaloilla. Sekä henkilökohtaisella että ammatillisella tasolla Hautalammi (Tampere) on saavuttanut suuren vaikutuksen ja herättänyt suurta kiinnostusta yleisössä. Hautalammi (Tampere):n ympärillä on lukuisia tutkimuksia, tutkimuksia ja keskusteluja, jotka osoittavat sen tärkeyden ja tarpeen ymmärtää se perusteellisesti. Tässä artikkelissa tutkimme Hautalammi (Tampere):een liittyviä eri näkökohtia analysoimalla sen vaikutusta nykyiseen yhteiskuntaan ja sen mahdollista kehitystä tulevaisuudessa. Lisäksi pohdimme Hautalammi (Tampere):n mahdollisia vaikutuksia ja seurauksia jokapäiväisessä elämässämme sekä eri toimialojen ja sektoreiden kehityksessä.
Hautalammi | |
---|---|
Valtiot | Suomi |
Maakunnat | Pirkanmaa |
Kunnat | Tampere |
Koordinaatit | |
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
Päävesistöalue | Kokemäenjoen vesistö (35) |
Valuma-alue | Pyhäjärven alue (35.21) |
Laskuoja | oja Iidesjärveen |
Järvinumero | 35.214.1.006 |
Mittaustietoja | |
Pinnankorkeus | 87,5 – 90 m |
Rantaviiva | 0,364 km |
Pinta-ala | 0,00905 km² |
|
Hautalammi (myös Hautalampi) on Pirkanmaalla Tampereen Messukylässä sijaitseva lampi, joka kuuluu Kokemäenjoen vesistössä Vanajaveden–Pyhäjärven alueen Pyhäjärven alueeseen. Hautalammi on osa Viinikanojan valuma-aluetta.
Lampi on 150 metriä pitkä ja 100 metriä leveä, ja sen pinta-ala on 0,9 hehtaaria. Se sijaitsee aivan Aakkulanharjun pohjoisrinteen juurella teollisuusalueella. Lammen eteläpuolella kulkee rantaa hipova seututie 339. Lampi on Kaukajärveltä alkunsa saavan laskuojan läpivirtausjärvi. Laskuoja yhtyy Vuohenojaan ennen laskemistaan Iidesjärveen. Lammen rantaviivan pituus on 350 metriä, ja se muodostuu teollisuustontin pihamaasta ja harjun rinteestä.
Vuoden 1953 peruskartassa lampi on suon ympäröimänä jäänyt peltoaukean ja Aakkulanharjun väliin. Peltojen valtaoja on silloin myös Kaukajärven laskuoja. Lammen itäpuolella sijaitsee teollisuusrakennus, jonka laajennus ja liittäminen rautatiehen on tapahtunut ennen vuoden 1960 peruskarttaa. Seututie ilmaantui vuoden 1975 peruskarttaan, ja harjulle oli myös alettu rakentaa asuintaloja.