Keihäsjärvi (Hämeenlinna)
Tässä artikkelissa perehdymme Keihäsjärvi (Hämeenlinna):een, aiheeseen/henkilöön/päivämäärään, joka on herättänyt monien huomion ajan mittaan. Keihäsjärvi (Hämeenlinna) on ollut keskustelun, tutkimuksen ja mielenkiinnon kohteena useilla eri aloilla, ja näillä linjoilla tutkimme sen monia puolia ja vaikutuksia yhteiskunnan eri osa-alueisiin. Sen historiallisesta merkityksestä sen vaikutukseen nykyhetkeen sukeltamme Keihäsjärvi (Hämeenlinna):n yksityiskohtaiseen analyysiin ymmärtääksemme paremmin sen tärkeyden ja merkityksen nykymaailmassa. Liity kanssamme tälle kiehtovalle matkalle kohti Keihäsjärvi (Hämeenlinna):n ja kaiken sen tarjonnan löytämistä.
| Keihäsjärvi | |
|---|---|
| Valtiot | Suomi |
| Maakunnat | Kanta-Hämeen maakunta |
| Kunnat | Hämeenlinna (Kalvola) |
| Koordinaatit | |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Kokemäenjoen vesistö (35) |
| Valuma-alue | Oikolanjoen valuma-alue (35.26) |
| Laskuoja | Myllyoja |
| Järvinumero | 35.263.1.001 |
| Mittaustietoja | |
| Pinnankorkeus | 115,6 m tai 116 m |
| Rantaviiva | 8,892 km |
| Pinta-ala | 1,04587 km2 |
| Saaria | 4 |
 Keihäsjärvi |
|
|
|
|
Keihäsjärvi on Kanta-Hämeessä Hämeenlinnan Kalvolassa sijaitseva järvi, joka kuuluu Kokemäenjoen vesistössä Vanajaveden–Pyhäjärven alueen Oikolanjoen valuma-alueeseen. Keihäsjärvi on osa Myllyojan valuma-aluetta.
Maantietoa
Järven pinta-ala on 105 hehtaaria ja sen vedenpinnan korkeus on 115,6 metriä meren pinnan yläpuolella. Se sijaitsee Äimäjärven lounaispuolella kivikkoisessa metsämaastossa. Siihen laskee viisi metsäojaa ja pohjoisessa tiheästi ojitetun Keihäskorven kuivatusojat. Iharannanlahteen laskee Karvojalammen ja Takalammin yhteinen laskuoja. Eteläpään Lähdelahteen laskee Murhalamminoja, joka tuo Murhalammin ja Leinamonjärven vesiä. Järven laskuoja on Myllyoja, joka yhtyy alle 3 kilometrin päässä Taljalassa Totunojaan ennen laskemistaan Äimäjärveen. Tätä Myllyojaa ei pidä sekoittaa Äimäjärven eteläpäähän Myllyojanlahteen laskevaan Myllyojaan. Järvi on kivikkoinen ja siinä on neljä luotomaista pikkusaarta. Kaksi niistä ovat nimeltään Tattarinkari ja Mäntysaari ja loput kaksi sijaitsevat nimettöminä rannan tuntumassa. Järvi on 1,9 kilometriä pitkä, 1,1 kilometriä leveä ja sen rantaviivan pituus on 8,9 kilometriä. Länsirannassa on sijainnut maatila, jonka pellot on nykyään viljelemättä. Rannoille on rakennettu yli 30 vapaa-ajan asuntoa. Niille johtaa tiet Iittalan Taljalassa kulkevalta yhdystieltä 2853.
Lähteet
- ↑ a b c d e Keihäsjärvi, Hämeenlinna (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 13.9.2019.
- ↑ Maanmittauslaitoksen paikannimirekisteri, Maanmittauslaitos. Tieto on haettu Wikidatasta.
- ↑ a b c d Ympäristö- ja paikkatietopalvelu Syke (edellyttää rekisteröitymisen) Helsinki: Suomen Ympäristökeskus. Viitattu 12.2.2017.
- ↑ Keihäsjärvi, Hämeenlinna (sijainti ilmavalokuvassa) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 13.9.2019.