Tässä artikkelissa perehdymme Lamminjärvi (Lempäälä):n jännittävään maailmaan tutkimalla sen eri puolia, ominaisuuksia ja mahdollisia sovelluksia jokapäiväisessä elämässä. Lamminjärvi (Lempäälä) on aihe, joka on herättänyt kiinnostusta tutkijoissa, asiantuntijoissa ja harrastajissa, koska se on relevanttia eri osa-alueilla ja voi vaikuttaa ajattelu-, tunne- ja toimintatapoihin. Tämän mukaisesti analysoimme Lamminjärvi (Lempäälä):tä eri näkökulmista tavoitteenamme tarjota kattava ja rikastuttava näkemys, jonka avulla lukija ymmärtää paremmin sen tärkeyden ja potentiaalin. Alkuperäistään tulevaisuuden ennusteisiin Lamminjärvi (Lempäälä) paljastaa itsensä jännittävänä aiheena, joka herättää uteliaisuutta ja kutsuu meidät pohtimaan sen vaikutusta nykymaailmaan.
Lamminjärvi | |
---|---|
Valtiot | Suomi |
Maakunnat | Pirkanmaa |
Kunnat | Lempäälä |
Koordinaatit | |
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
Päävesistöalue | Kokemäenjoen vesistö (35) |
Valuma-alue | Pyhäjärven alue (35.21) |
Laskuoja | Kiikonoja |
Järvinumero | 35.211.1.026 |
Mittaustietoja | |
Pinnankorkeus | 175,5 – 180 m |
Rantaviiva | 0,748 km |
Pinta-ala | 0,02842 km² |
|
Lamminjärvi on Pirkanmaalla Lempäälän Nurmella sijaitseva järvi, joka kuuluu Kokemäenjoen vesistössä Vanajaveden–Pyhäjärven alueen Pyhäjärven alueeseen. Lamminjärvi on osa Pyhäjärven lähialuetta.
Järven pituus on 250 metriä, leveys 200 metriä ja sen pinta-ala on 2,8 hehtaaria. Lampi sijaitsee Nurmin taajaman koillispuolella peltoalueen keskellä. Lamminjärven läpi virtaa Kiikonoja, mikä tekee Lamminjärvestä läpivirtausjärven. Kiikonoja on Siisjärven laskuoja. Sillä ei näytä kartan mukaan olevan muita tulo-ojia. Kiikonoja laskee vajaa kilometrin päässä Pyhäjärven Toutosessa olevaan Hiivalahteen. Järven rantaviivan pituus on 750 metriä. Ranta on soistunutta rantavyöhykkeessä ole rakennuksia. Rantaan ei myöskään johda teitä, mutta 100 metrin päässä kulkee järven itäpuolella kylätie.
Vuonna 1855 julkaistussa Kalmbergin kartastossa järven nimi kirjoitettiin ”Kokkilampi”. Siihen laskee pohjoisesta oja, joka on ”Iso Oisjärven” laskuoja.
Vuoden 1954 peruskartassa järven länsirantaan on merkitty suuri turpeenottopaikka. Sitä on hyödynnetty ilmeisesti vuoteen 1975 kartantekoon asti, sillä siinä on koko järven rantavyöhyke merkitty käytetyksi turpeenottoalueeksi.