Tässä artikkelissa käsittelemme Ameenjärvi-aihetta eri näkökulmista, jotta voimme tarjota kattavan ja rikastuttavan näkemyksen tästä nykypäivän niin tärkeästä aiheesta. Tämän mukaisesti analysoimme sen vaikutuksia yhteiskuntaan, sen vaikutuksia eri alueilla ja mahdollisia ratkaisuja tai vaihtoehtoja, joita voidaan ehdottaa. Ameenjärvi on aihe, joka on viime aikoina herättänyt suurta kiinnostusta ja keskustelua, joten on tärkeää tutkia sen eri puolia sen ymmärtämiseksi täysin. Toivomme, että tämä artikkeli toimii arvokkaan tiedon lähteenä ja tilana pohdiskelulle ja kriittiselle analyysille Ameenjärvi:stä.
Ameenjärvi | |
---|---|
Valtiot | Suomi |
Kunnat | Vesilahti, Urjala |
Koordinaatit | |
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
Päävesistöalue | Kokemäenjoen vesistö (35) |
Valuma-alue | Tarpianjoen valuma-alue (35.28) |
Laskujoki | Kravinoja |
Taajamat | Pirkanmaa |
Järvinumero | 35.289.1.010 |
Mittaustietoja | |
Pinnankorkeus | 110,0 m tai 110 m |
Rantaviiva | 16,957 km |
Pinta-ala | 1,58866 km2 |
|
Ameenjärvi on Pirkanmaalla Vesilahden Krääkkiöllä ja Urjalan Halkivahalla sijaitseva järvi.
Järvi kuuluu Kokemäenjoen vesistössä Vanajaveden–Pyhäjärven alueella Tarpianjoen valuma-alueeseen. Valuma-alue jakautuu vielä Lumijoen valuma-alueeseen, johon järvi kuuluu. Järven pinta-ala on 159 hehtaaria ja sen vedenpinnan korkeus on 110,0 metriä meren pinnan yläpuolella. Järvellä on 20 saarta, jotka ovat enimmäkseen pieniä. Suurin saari on 1§50 metriä pitkä Kuttusaari, 120 metriä pitkä ja hyvin kapea Katajistonsaari ja 100 metrinen Selkäsaari. Kuttusaaren lähellä on toinenkin saari, jossa on Kuttusaaren tavoin vapaa-asuntoja. Järveen laskee yhdeksän ojaa, joista huomattavimmat ovat Karhusuon kuivatusvesien johto-oja ja Kyynärälammin laskuoja Rotanlahteen. Järven oma laskuoja on Kravinoja, joka lähtee järven Lahdenperältä Riehun kylän läpi yhtyen Jouttunkulmanojaan ennen sen nimen muuttumista Riehunojaksi. Järvi on 4,5 kilometriä pitkä, 1,5 kilometriä leveä ja sen rantaviivan pituus on 17,0 kilometriä. Järven länsipää kuuluu Urjalaan siten, että suurin osa järvestä on Vesilahden puolella.
Vuoden 1855−1856 Kalmbergin kartastossa järven nimi kirjoitettiin ”Ame järvi”.