Tässä artikkelissa tutkimme Venäjän tasavalta:n kiehtovaa maailmaa ja sitä, miten se on vaikuttanut yhteiskunnan eri osa-alueisiin. Ilmestymisestään lähtien Venäjän tasavalta on herättänyt suurta kiinnostusta ja herättänyt asiaankuuluvia keskusteluja sen tärkeydestä. Kautta historian Venäjän tasavalta on ollut tutkimuksen ja pohdinnan lähde, ja sen vaikutus on leimannut merkittävästi eri tieteenalojen kehitystä. Tässä mielessä on merkityksellistä analysoida, miten Venäjän tasavalta on kehittynyt ajan myötä ja mikä sen rooli on ollut elävämme todellisuuden muokkaamisessa. Lisäksi käsittelemme Venäjän tasavalta:n eri näkökulmia ja mielipiteitä ymmärtääksemme sen todellisen ulottuvuuden ja laajuuden. Syvän ja objektiivisen analyysin avulla tämä artikkeli pyrkii tarjoamaan kattavan näkemyksen Venäjän tasavalta:stä ja sen vaikutuksista nykyään.
Venäjän tasavalta Россійская республика Rossijskaja respublika |
|
---|---|
14.9.1917–7.11.1917 |
|
Valtiomuoto | tasavalta (de facto: 15.3.–14.9.1917; de jure: 14.9.–7.11.1917) |
Pääkaupunki | Petrograd |
Historia | |
– helmikuun vallankumous | 15. maaliskuuta (J: 2. maaliskuuta) 1917 |
– Venäjän tasavalta | 14. syyskuuta (J: 1. syyskuuta) 1917 |
– lokakuun vallankumous | 7. marraskuuta (J: 25. lokakuuta) 1917 |
Viralliset kielet | venäjä |
Valuutta | Venäjän rupla |
Kansallislaulu | ”Rabotšaja Marseljeza” |
Edeltäjä | Venäjän keisarikunta |
Seuraaja | Suomi, Neuvosto-Venäjä |
Venäjän tasavalta (ven. Россійская республика, Rossijskaja respublika) oli vuonna 1917 olemassa ollut Venäjän keisarikunnan lyhytikäinen seuraajavaltio. Virallisesti Venäjä oli tasavaltana 14. syyskuuta (J: 1. syyskuuta) – 7. marraskuuta (J: 25. lokakuuta) 1917, tosin keisarinvalta oli käytännössä päättynyt jo helmikuun vallankumoukseen saman vuoden maaliskuussa.
Venäjän viimeinen keisari Nikolai II luopui vallasta helmikuun vallankumouksen yhteydessä 15. (2.) maaliskuuta 1917 ja luovutti kruunun veljelleen Mikael Aleksandrovitšille, joka kieltäytyi siitä seuraavana päivänä. Valta siirtyi Venäjän väliaikaiselle hallitukselle, kunnes Venäjän perustuslakia säätävä kansalliskokous päättäisi tulevasta valtiomuodosta. Väliaikainen hallitus julisti Venäjän tasavallaksi 14. syyskuuta, jo ennen perustuslakia säätävän kansalliskokouksen vaaleja. Venäjän tasavalta lakkasi olemasta lokakuun vallankumouksen seurauksena, jolloin sitä seurasi Neuvosto-Venäjä.